Palaute »
Ajankohtaista
Uutisvuoksi 9.6.2010:
Tiilikainen: Uusiutuva energia ydinvoimaa tärkeämpi
Hallitus esitti kevään korvalla periaatelinjat 38 TWh suuruisesta lisäyksestä uusiutuvan energian tuotantoon. Sillä toteutetaan Suomen ilmastovelvoitteet tällä vuosikymmenellä uusiutuvan energian osalta.
Uusiutuvien kylkiäisenä hallitus esitti lupia peräti kahdelle ydinvoimalalle, tuotanto noin 25 TWh. Vuoteen 2020 mennessä suunnitellut ydinvoimalat tuskin ovat tuottaneet yhtään sähköä teollisuudelle eivätkä siten vähentäneet hiilidioksidipäästöjä tonniakaan, vaikka eduskunta niille luvat myöntäisikin. Uusiutuvan paketin toteuttaminen sen sijaan alkaa välittömästi alentaa päästöjä korvaamalla turvetta, hiiltä ja öljyä.
Valtaosa uusiutuvasta energiasta otetaan irti metsistä. Metsähakkeen käyttö nostetaan nykyisestä 5 miljoonasta kuutiosta 13,5 miljoonaan kuutioon. Sen toteuttamiseksi luodaan kolme erilaista kannustetta.
Kun voimaloissa tuotetaan yhtä aikaa sähköä ja lämpöä, maksetaan sähkölle tukea. Sen suuruus riippuu päästöoikeuden hinnasta. Järjestelmä kuulostaa monimutkaiselta, mutta periaate on yksinkertainen: puusähkön kilpailukyky paranee joko päästökaupan tai takuuhinnan kautta. Näin tukea ei makseta tarpeettomasti, mutta vakaa hinta tuo maksukykyä energiapuusta ja se koituu koko korjuuketjun hyväksi.
Pienille yhdistetyn sähkön- ja lämmön tuotantolaitoksille luodaan oma takuuhintansa samaan tapaan kuin tuulivoimalle. Tämän järjestelmän odotetaan kiinnostavan esimerkiksi sahoja ja kunnallisia kaukolämpölaitoksia
Puhe ”risupaketista” on luonut kuvitelman, että metsäenergia lisäys otettaisiin risujen, hakkuutähteiden ja kantojen muodossa. Valtaosin lisääntyvä metsäenergia on kuitenkin koottava runkopuusta metsien ensiharvennuksista. Näille kohteille kaavaillaan haketustukea. Sen yksi tarkoitus on varmistaa, että metsäenergia korjataan kotimaan metsistä eikä sitä tuoteta tuontipuulla.
Tällä hetkellä ensiharvennukset jäävät suurelta osin tekemättä, koska metsäteollisuus saa sellupuunsa paremmistakin korjuukohteista. Kun ensiharvennus tehdään ajallaan, on saaliina hyvää energiapuuta kannattavasti korjattavissa. Jäljelle jää tuottoisa nuori metsä, jossa varttuu laadukasta tukkipuuta ja myös kuitupuuta yllin kyllin teollisuuden tarpeisiin.
Metsähakkeen lisäksi metsistä on tarkoitus ammentaa myös runsaasti raaka-ainetta dieselin jatkeeksi. Hallitus tavoittelee useampia biojalostamoita, jotka tuottaisivat puuraaka-aineesta biodieseliä. Vaikka henkilöautoliikenne siirtyisikin tulevina vuosikymmeninä sähköllä kulkevaksi, tarvitaan raskaassa liikenteessä ja työkoneissa jatkossakin dieselmoottoreita. Niissä fossiilista dieseliä voidaan korvata puupohjaisella biodieselillä.
Biodieselin kehitystyö poikii toivottavasti investointeja ja työpaikkoina myös Etelä-Karjalaan. Kaukopää ei ole poissuljettu sijoituspaikka Storaenson hankkeessa. UPM puolestaan tekee selvitystä laitoksen rakentamiseksi Lappeenrantaan. Nämä uudet metsäteollisuuden muodot olisivat kovin tervetulleita, jos paperin ja kartongin kysyntä markkinoilla ei enää lisäänny. Joka tapauksessa metsäenergian lisäys tuo uutta työtä joka puolelle maata missä metsä kasvaa ja puuta korjataan.
Ministeri Pekkarinen on luvannut yksityiskohtaiset lakiesitykset uusiutuvan energian edistämiseksi syksyllä. Eduskunnan on käsiteltävä asiat ripeästi, jotta lait saadaan voimaan tällä vaalikaudella. Uusiutuvan velvoitetta ei voi altistaa pelinappulaksi seuraaviin vaaleihin. Ilmasto muuttuu vaaleista riippumatta.
Tiedote 31.5.2010
Ympäristöministeriöllä kasvava tarve tulevina vuosikymmeninä
Keskustan ympäristö- ja energiatyöryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Kimmo Tiilikainen näkee ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön vastakkainasettelun vanhentuneena. Tiilikainen peräänkuuluttaa pikemminkin vahvaa, ympäristö- ja energiakysymyksistä vastaavaa ministeriötä.
"Aiheellisempaa olisi puhua ympäristö-, ilmasto- ja energiaministeriön perustamisesta, jos hallinnollisiin järjestelyihin ryhdyttäisiin. Näiden kysymysten yhdistämisen saman ministeriön alle vastaisi paremmin myös Euroopan komission uutta salkkujakoa", Tiilikainen sanoo.
Tiilikaisen mukaan ilmastonmuutos ja luonnonvarojen niukkuus tulevat asettamaan entistä selkeämmät reunaehdot myös talouden kasvulle.
"On selvää, että tulevien vuosikymmenten aikana ympäristö-, ilmasto- ja energiakysymysten yhteensovittamista tarvitaan kipeästi. Näihin haasteisiin ei vastata ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhdistämisellä. Se olisi paluuta menneisyyteen", Tiilikainen toteaa.
Tiilikainen on toiminut Keskustan ympäristö- ja energiatyöryhmän puheenjohtajana vuodesta 2005 sekä Maa- ja Metsätalousministeriön Luonnonvarainneuvoston puheenjohtajana vdsta 2005. Ympäristöministerinä hän toimi Lehtomäen sijaisena 2007-2008.
Lisätietoja Kimmo Tiilikainen 050-511 3174
Uutisvuoksi 5.5.2010
Mitä ne kreikkalaisten munimiset meille kuuluu
Pari viikkoa sitten näytti, että maailman pankkikriisiä seuranneen taantuman pohja oli saavutettu ja talous ja avoimien työpaikkojen määrä Suomessakin kääntynyt kasvuun. Viime viikko toi pelätyn uutisen Kreikasta.
Kreikan valtiontalous on velkaantunut niin pahoin, ettei kansainvälisiltä markkinoilta enää myönnetä luottoja erääntyvien velkojen maksamiseksi. Kreikan oli pakko pyytää apua muilta Euro-mailta.
Maailman pankki ja euromaat lupasivat antaa Kreikalle lainaa. Suomen osuus tästä yhdessä sovitusta lainapaketista on 1,5 miljardia euroa. Se vastaa esimerkiksi ympäristöministeriön hallinnonalan viiden vuoden menoja. Toisaalta sillä rahalla ei saisi rakennettua edes yhtä ydinvoimalaa kuin neljänneksen verran.
Vaikka kyseessä on laina, josta peritään korkoa ja jonka Kreikka lupaa maksaa takaisin, ei sen myöntäminen ole helppoa. Maailman rahoituslaitokset arvioivat Kreikan olevan epävarma velkojen maksaja. Niinpä meidänkään ei sovi olettaa, että Kreikka pystyisi noin vain toisten valtioiden myöntämästä velasta selviämään.
Suomi ja muut euromaat eivät auta Kreikkaa hyvän hyvyyttään. Laina on perusteltua hyvin itsekkäistä syistä. Pankkikriisin jälkeisestä taantumasta on selvitty vahvan elvytyksen ansiosta pelättyä paremmin. Työttömyys ei päässyt ryöstäytymään käsistä. Toisaalta se on tarkoittanut valtioiden velkaantumista. Jos Kreikan kriisin annettaisiin levitä markkinoiden kautta taloudelliseksi taantumaksi, ei Suomella eikä muillakaan mailla olisi varaa toiseen perättäiseen yhtä mittavaan elvytykseen työttömyyden torjumiseksi.
Siksi meidän kannattaa pitää Kreikka pystyssä. Päätös tehdään siis Suomen ja muun Euroopan talouden ja työllisyyden pelastamiseksi.
Lainan saanti edellyttää Kreikan sitoutuvan koviin ehtoihin. Lainaa saadakseen Kreikka sitoutuu karsimaan julkisia menojaan rajusti. Sen yli varojen eläminen loppuu. Lainaa ei anneta kerralla vaan erissä kolmen kuukauden välein, jos Kreikka on pitänyt oman osuutensa. Kreikan oma ilmoitus tehdyistä toimista ei riitä, vaan sen on alistuttava maailmanpankin ja EU-komission syyniin. Kreikan tilanne pääsi niin pahaksi juuri sen takia, että se kaunisteli omia tilastojaan vuosikausia pysyäkseen eurokelpoisena.
Syyllisten etsintä on tietenkin alkanut. Kreikan poliittinen johto kantaa suurimman vastuun. Niin muun Euroopan kuin omien kansalaistensakin silmissä Kreikka eli ja velkaantui yli varojensa jo nousukaudella. Niinpä sillä ei ollut puskuria ottaa vastaan taloustaantumaa. Mutta myös kansainväliset rahoituslaitokset ovat syytäneet rahaa Kreikkaan liian sinisilmäisesti. Eivätkä muut euromaat, Suomi mukaan lukien, ole vaatineet riittävän tiukasti Kreikan sitoutuvan yhteisvaluutan vaatimaan kurinalaisuuteen talouden hoidossa.
Tässä kohtaa myös Eero Heinäluoman jälkiviisaus pitää asettaa oikeaan valoon. Ei hänkään valtiovarainministerinä viime vaalikaudella puuttunut riittävän tarmokkaasti Kreikan tilastokikkailuihin ja piittaamattomuuteen budjetin alijäämästä. Ne olivat jo silloin tiedossa, koska niistä Suuressa valiokunnassa ennen euromaiden kokouksia toistuvasti kysyttiin.
Suomi ja muut maat ojentavat Kreikalle pelastavan käden. Vastavuoroisesti odottaisi, että kreikkalaiset edes ymmärtäisivät tekemänsä tyräykset. Mellakoista päätellen ymmärrys on vielä kaukana.
Uutisvuoksi 14.4.2010
Myönteistä ikääntymistä
Suomessa voivotellaan oikein urakalla väestön ikääntymisestä. Imatran seudullakin väestön vanhenemisesta kirjoitetaan useimmiten kielteisiä uutisia. Asioilla on kuitenkin yleensä monta puolta ja niin on ikääntymiselläkin. Tässä kirjoituksessa en käsittele uhkaa huoltosuhteen romahtamisesta, uhkaavaa työvoimapulaa, käsiin räjähtäviä tarpeita sosiaali- ja terveyspalveluissa tai eläkkeiden riittämätöntä ostovoimaa. Päinvastoin haluan tarkastella ikääntyvää Suomea myönteisessä valossa.
Terveydentila on kovin yksilöllinen asia. Vaikka monet ovat eläkevuosien koittaessa jo työn raskaan runtelemia, niin silti nykypäivän ikääntyvät ovat keskimäärin terveempiä ja paremmin jaksavia kuin koskaan aikaisemmin.
Parempi terveys antaa mahdollisuuksia toteuttaa itseään erilaisten harrastusten parissa. Mutta se antaa myös mahdollisuuden osallistua lasten ja lastenlasten vapaa-aikaan ja arkeen. Isovanhemmat ovatkin entistä useammin kuljettamassa lastenlapsiaan harrastuksiin. Isovanhemmat voivat olla merkittävä henkinen voimavara nuoremmille. He voivat antaa välittämisen mallia ja jakaa elämänviisautta sekä siirtää perinteitä ja luonnontuntemusta jälkeläisilleen.
Suuri osa suomalaisista yhdistyksistä pyörii ikäihmisten aktiivisuuden varassa. Eläkevuosien koittaessa monet ajattelevat että viimein on mahdollisuus tehdä mitä itse haluaa. Oman harrastamisen ohella kiitettävän moni haluaa olla järjestämässä esimerkiksi urheiluseuroissa toimintaa lapsille ja nuorille.
Eläkeläiset ovat kulttuurin suurkuluttajia. Kuinkahan moni suomalainen teatteri lakkaisi tai konsertti jäisi järjestämättä, elleivät kulttuurinnälkäiset eläkeläiset rientäisi esityksiä katsomaan? Ikääntyvät ovat myös kulttuurin tuottajia. Kuoroissa, taidepiireissä tai tanssin ja teatterin parissa monet pääsevät toteuttamaan omaa luovuuttaan. Kulttuuripalveluiden sekä esimerkiksi kansalais- ja työväenopistojen tarjonta pysyy monipuolisena meille nuoremmillekin pitkälti eläkeläisten ansiosta.
Eläkeläiset tuovat vakautta kuntien talouteen. Eläketulot sekä niistä maksettavat kunnallisverot pysyvät vakaina talouden suhdanteista riippumatta.
Eläkeläiset ovat tulevaisuudessa myös entistä merkittävämpi kuluttajaryhmä. Ja ikäihmisten kulutustottumukset ovat muuttumassa. Myös palveluja rohjetaan käyttää, kaikkea ei aina tarvitse yrittää tehdä itse. Matkailussakin eläkeläiset ovat kasvava asiakasryhmä. Moni kaupallinen palvelu Imatrankin seudulla on täysin riippuvaista ikäihmisten asiakkuudesta.
Jos velat on maksettu jo ennen eläkevuosia, saattaa eläketuloista olla varaa pistää kulutukseen aivan yhtä suuri summa kuin työvuosina esimerkiksi asuntolainan lyhennysten jälkeen. Eläkeläisten vakaa ja kasvava kulutus tuo uutta työtä ja yrittämisen mahdollisuutta nuoremmille. On toki muistettava että kaikilla eläkeläisillä ei tätä varaa ole. Monilla on edelleen riittämättömät eläkkeet tai sitten tulot kuluvat terveydenhoitoon ja lääkkeisiin.
Imatran seudulla väestö vähenee. Pohdittaessa seudun vetovoimaa ja muuttoliikettä, työpaikkojen merkitys on toki oleellinen. Mutta sen lisäksi voisimme vakavasti pohtia, miten saisimme mahdollisimman monet täältä maailmalle töihin lähteneet palaamaan seudulle eläkepäivien viettoon. Olisiko tämä kannattavaa seudun paikallistalouden kannalta? Voisi hyvinkin olla, sillä kasvava ikääntyvien määrä ei ole pelkkä kuluriski kunnille vaan myös taloutta ja työllisyyttä elvyttävä mahdollisuus edellä esittämilläni perusteilla.
Ikääntymistä pitää juhlia ennemmin kuin voivotella, sillä emmeköhän me jokainen yksilöinä tavoittele pitkää ja hyvää elämää.
Aurinkoista kevättä ja pitkää ikää!
Tiedote 13.3.2010:
Maaseutuhallinto voinee jatkua Imatran seudulla jatkossakin seudullisena
Maa-ja metsätalousvaliokunta sekä sen puheenjohtaja Jari Leppä ansaitsevat kiitoksen maaseutuhallintoa koskevan lain käsittelystä, sanoi kansanedustaja Kimmo Tiilikainen perjantaina eduskunnassa. Valiokunta kirjoitti lakiin ja sen perusteluihin tarpeelliset vaatimukset joustavuudesta niin hallinnon järjestämistä koskeviin tilamääriin kuin yksiköiden virkamiesten lukumääriin.
Imatran seudun kaikki kunnat vaativat tämän kaltaisia muutoksia jo lain valmisteluvaiheessa, mutta ministeriö ei ottanut niitä huomioon. Valiokunnan päätös kuitenkin osoittaa, että eduskunnassa kuunneltiin viljelijöiden toiveita ja maaseutuhallinnon ruohonjuuritason näkemystä, toteaa Tiilikainen.
Seuraavaksi Imatran seudun kuntien kannattaa hakea lain mahdollistamaa ennakkopäätöstä ministeriöltä. Perusteet seutukunnalliselle maaseutuhallinnon järjestämiselle jatkossakin löytynevät, arvioi Tiilikainen. Luontaiset asiointisuunnat ja maantieteellinen sijaintimme kaistaleena Saimaan ja Venäjän rajan välissä painavat, vaikka 800 tilan tavoitteellisesta koosta jäädäänkin, sanoo Tiilikainen. Tämä vastaisi valiokunnan selvää tahdonilmausta.
Osittain kiitos hyvästä päätöksestä kuuluu myös seutukuntamme maaseutuhallinnon virkamiehille sekä tuottajayhdistykselle. He jaksoivat omilla kannanotoillaan ja viimeksi tammikuisessa keskustelutilaisuudessa valiokunnan puheenjohtaja Lepän kanssa sinnikkäästi esittää perusteluja joustotarpeille. Nyt toiveet on huomioitu laissa, toteaa Tiilikainen.
Uutisvuoksen kolumni 10.3.2010
Osaaminen voimavarana
Tasokas koulutus ja monipuolinen osaaminen ovat perusta Suomen menestymiselle. Uusien innovaatioita eli oivalluksia ei synny eikä niiden kaupallistaminen onnistu, jollei koulutusjärjestelmämme ole kunnossa. Laadukas opetus edellyttää voimavaroja peruskoulusta korkeakouluihin saakka.
Alueiden menestyksen yksi tekijä on osaavan työvoiman saanti, onhan meidän vastattava yritysten työvoiman tarpeisiin monilla eri aloilla.
Vahva ja kattava ammattikorkeakouluverkosto on yksi tae omankin maakuntamme menestykselle. Vaikka organisaatio- ja hallintomalleja nyt kovaa tahtia rustataan uusiksi ministeriössä, ei tule unohtaa eri maakuntien omaleimaisuutta. Esimerkiksi meillä täällä Imatran seudulla matkailun näkymät elinkeinotoiminnassa ovat huikeat. Myös koulutusjärjestelmän tulee taata ammattitaitoisen työvoiman saanti. Imatran matkailualan koulutus siis puoltaa paikkaansa.
Uudistuksen vauhdissa saattaa usein unohtua alueiden omaleimaisuus. Eikä pelkästään elinkeinorakenteen erilaisuus, vaan myös ihmisten mentaliteetin, toimintatapojen ja luonteiden erilaisuus on huomioitava. Jos koulutusverkostoissa mennään alueellisesti liian laajoihin organisaatio- ja rahoitusmalleihin, tämä erilaisuus saattaa johtaa yhteentörmäyksiin ja taantumaan. Maakuntarajat ylittävät hallintomallit eivät välttämättä koulutuksen alalla toimi ja maakuntien keskinäisellä kisailulla saatetaan rikkoa jotain, jonka rakentamiseen on käytetty vuosia.
Kaakkoisen Suomen koulutusaloilla siirtyminen liian suuriin ja harvoihin koulutusyksiköihin, rajoittaa myös opiskelijan valinnan mahdollisuutta. Kaikki eivät ole alle parikymppisinä halukkaita tai valmiita hakemaan koulutuspaikkaa satojen kilometrien päästä. Suuremmaksi muuttuu myös riski ”menettää” näitä nuoria alueemme tulevaisuuden rakentajina, jos tiet vievät liian kauas kotiseuduilta.
Opetusministeri Virkkunen perää nyt ammattikorkeakoulutuksen karsintaa. Nykyisen 25 ammattikorkeakoulun sijaan hänen visionaan on enintään 18 ammattikorkeakoulua. Jo vuosia jatkunut myllerrys amk-kentällä siis jatkuu. Hallinnon rakenteiden uudistamisessa tuntuu unohtuvan niin opiskelija kuin opettajakin. Tehokkuuden nimissä ollaan ehkä menossa liian pitkälle. Kouluille ei jää muutosvauhdissa enää aikaa kiinnittää huomiota laatuun, jaksamisellakin on rajansa. Sama koskee myös koulujen johtavia virkamiehiä, joille vuosien strategiapalaverit ja väännöt ministeriön kanssa ovat nousseet kai melkoiseksi osaksi tätä ns. johtamista.
Ministerikin on suunnannut katseensa Kaakkois-Suomeen. Etelä-Karjala on ollut korkeakoulukentällä uudistusten edelläkävijä. Ajoissa liikkeelle lähtenyt yhteistyö yliopiston kanssa osoittaa maakuntamme koulutusväeltä kaukokatseisuutta ja tähän yhteistyöhön on jatkossakin nojattava. Aluekorkeakoulun malli, jossa ammattikorkeakoulu ja yliopisto tiivistävät yhteistyötä, olisi meille Etelä-Karjalassa paras vaihtoehto. Se turvaisi koulutuksen omaleimaisuuden ja pitäisi myös päätöksentekoa omissa näpeissä. Kun puhutaan että koulutusjärjestelmän hallinnollisia raja-aitoja tulee tarkastella kriittisesti, ei se saa ainoastaan tarkoittaa, että suuri on kaunista. Päätöksenteon joustavuus ja nopeus ei varmasti parane suuriin hallinollisiin yksiköihin siirryttäessä.
Ja vielä sananen aikuiskoulutuksestakin. Aikuiskoulutuksen uudistamisen tulee jatkua ja myös korkeakouluilla riittää haasteita tässä. Koko aikuiskoulutus kaipaa hallinnollisen järjestelmän yksinkertaistamista ja valtakunnallisesti jonkinlaista rakenteiden yhdenmukaistamista. Jo aikuiskoulutuskentän kirjava omistuspohjakin on kova haaste uudistuksille. Palkansaajan on muuttuvassa ympäristössä jatkuvasti kehitettävä itseään ja jopa uudelleenkouluttauduttava rakennemuutoksen iskiessä.. Tämä elinikäisen oppimisen tarve ja tavoite asettaa haasteen kaikille oppimisyhteisöille. Tähän haasteeseen on vastattava kaikilla koulutuksen asteilla. Jaksamista sinne opinahjoihin kaikkien vääntöjen keskelle.
Uutisvuoksen kolumni 10.2.2010:
Työtä nuorille
Työllisyyden heikkeneminen on iskenyt pahimmin nuoriin työntekijöihin. Nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi ja nuorten syrjäytymisen estämiseksi on tehty jo monia toimia. Tälle vuodelle on lisätty ammatilliseen koulutukseen aloituspaikkoja. Työpajojen toimintaa pystytään laajentamaan eduskunnan myöntämän lisärahoituksen turvin. Niin sanottua etsivää nuorisotyötä lisätään. Siinä haravoidaan vailla työtä ja koulutuspaikkaa olevia nuoria. Heille pyritään löytämään jotain mielekästä tekemistä.
Vaikka syrjäytymisongelmista aiheellisesti puhutaan paljon, on hyvä muistaa että valtaosa nuorista on hyvin koulutettua ja aktiivista joukkoa. Heidän työllistymisellään on vain yksi este: työtä ei ole tarjolla. Siksi on panostettava yritysten pärjäämiseen ja kuntien talouteen, jotta työpaikkoja syntyisi. Työnantajille on luotava houkuttimia nuorten palkkaamisen.
Hallitus joutuu etsimään kaikki keinot työllisyyden hoidossa. Ensimmäiseksi kannattaisi tarttua keinoista edullisimpaan. Se on ensimmäisen työntekijän palkkaamisen tuki.
Pari vuotta sitten hallitus otti käyttöön yksinyrittäjille suunnatun ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaamisen tuen. Tuki on kustannustehokas, sillä euroakaan ei kulu ellei työpaikkaa synny. Tukea maksetaan 30 % palkkausmenoista ensimmäisen vuoden aikana ja 15 % toisen vuoden aikana.
Tuki lanseerattiin määräaikaisena kokeiluna vuoden 2011 loppuun asti. Sen käyttöä on myös rajattu alueellisesti. Imatran seudulla tuen käyttö on jo nykyisin mahdollista. Tukea on valitettavasti käytetty hyväksi ennakoitua niukemmin, viime vuonna sen turvin syntyi maahamme noin 300 uutta työpaikkaa.
Taantumasta huolimatta meillä on varsinkin palvelualoilla lukuisia yksinyrittäjiä, jotka eivät pysty vastaamaan kysyntään markkinoilla, koska oma aika on rajallinen. Siitä huolimatta vieraan palkkaamista mietitään pitkään. Entäpä jos töitä ei riitäkään? Ja entäs se byrokratia vieraan palkkaamisessa?
Ensimmäisen työntekijän palkkaamisen tukea pitäisi laajentaa monella eri tavalla. Ensimmäinen askel olisi tuen laajentaminen valtakunnalliseksi ja kunnon tiedotus, jotta yrittäjät tietäisivät mahdollisuudesta. Toiseksi ehdotan, että tukea voitaisiin joko korottaa tai pidentää sen kestoa, jos palkattava työntekijä on nuori.
Kolmanneksi tuki voitaisiin laajentaa myös määräaikaisiin työsuhteisiin. Se voisi alentaa kynnystä palkata ulkopuolista työvoimaa. Ja koska tuki voidaan myöntää vain kerran samalle yrittäjälle, pysyisi toistaiseksi voimassaolevan työsopimuksen solmiminen myös yrittäjän kannalta houkuttelevampana vaihtoehtona. Pätkätyöpeikkoa ei tässä tarvitse pelätä.
Näillä laajennuksilla arvioisin, että tuen turvin syntyisi ehkä noin tuhat uutta työpaikkaa Suomen pienyrityksiin. Nuorisotyöttömyyden lievittämiseksi tarvitaan myös kaikille työnantajille suunnattuja kannusteita. Nuorten pitäisikin päästä palkkatuettuun työhön jo kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen nykyisen kuuden kuukauden sijaan.
Nuoret tuovat työelämään paljon uutta osaamista, sillä heillä on takanaan yksi maailman parhaista koulutusjärjestelmistä. Tänä päivänä työmarkkinoille tulevilla nuorilla on myös yksi verraton avu. He ovat kasvaneet koko ikänsä tietotekniikan keskellä, oppineet käyttämään hiirtä ja näppäimistöä ennen käsinkirjoitusta. Kun nämä tietotekniikan sisäistäneet nuoret pääsevät toden teolla suunnittelemaan sähköisiä palveluja, päästään tuottavuuden parantamisessa tietotekniikan avulla sanoista tekoihin.
Kimmo Tiilikainen
Kannanotto 4.2.2010
Keskustan eduskuntaryhmä:
NUORISOTYÖTTÖMYYS VAATII NOPEITA TOIMIA
Nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi on nopeasti otettava käyttöön uusia toimia. Nuoret tuovat työelämään paljon uutta osaamista, joka on saatava käyttöön Suomen nostamiseksi taantumasta.
Keskustan eduskuntaryhmä katsoo, että yksinyrittäjän työllistämistuki pitäisi laajentaa valtakunnalliseksi. Tukea voitaisiin korottaa ja sen kestoa pidentää, jos palkattava työntekijä on nuori.
Tuki on kustannustehokas, sillä euroakaan ei kulu ellei työpaikkaa synny. Tuki on tällä hetkellä kuitenkin rajoitettu alueellisesti. Se ei koske määräaikaisia työsuhteita eikä sitä voida myöntää kalatalouteen, maatalouteen, metsätalouteen tai maataloustuotteiden jalostukseen.
Tuki pitäisi laajentaa myös määräaikaisiin työsuhteisiin. Kun nykyinen rajoitus, että tuki voidaan myöntää vain kerran samalle yrittäjälle säilytettäisiin, pysyisi toistaiseksi voimassaolevan työsopimuksen solmiminen myös yrittäjän kannalta houkuttelevampana vaihtoehtona.
Myös toimialarajoituksista luopumista pitää selvittää EU-lainsäädännön puitteissa.
Voimassa olevan lain mukaan ELY-keskukset voivat myöntää yksinyrittäjätukea ensimmäisen työntekijän palkkamenoihin 30 prosenttia ensimmäisten 12 kuukauden ajalta ja 15 prosenttia seuraavien 12 kuukauden ajalta.
Yksinyrittäjätukea myönnettiin vuonna 2009 noin 3,4 miljoonaa euroa 306 yksinyrittäjälle. Vuoden 2010 talousarviossa tukeen on varattu enintään 9,8 miljoonaa euroa. Kokeilu on voimassa vuoden 2011 loppuun.
Lisätietoja:
Kansanedustaja Kimmo Tiilikainen,
Keskustan TyV-ryhmän puheenjohtaja,
puh: 050 5113174
Tiedote 15.1.2010
Tiilikainen ei ehdolle Keskustan puheenjohtajaksi
- Vakavan pohdinnan jälkeen olen päätynyt ratkaisuun, että en nyt lähde tavoittelemaan Keskustan puheenjohtajuutta.
- Olen lähtenyt järjestötoimintaan ja sitä kautta politiikkaan asioiden takia. Asiakeskustelua puolueessa voi parhaiten käydä, kun ei ole mukana tavoittelemassa puheenjohtajuutta. Haluan, että näkemyksiäni arvioidaan asiapohjalta eikä osana henkilöpeliä, sanoo Tiilikainen.
Keskusta tarvitsee Tiilikaisen mukaan kolmea asiaa:
Ensinnäkin tarvitsemme puoluejohdon merkittävää uudistumista. Tulevaisuuteen on lähdettävä puhtaalta pöydältä vailla viimevuosien sotkuja.
Toiseksi tarvitsemme ohjelman, jossa kerromme suomalaisille miten haluamme maata kehittää ja mitä keskusta tavoittelee tulevissa vaaleissa ja pidemmälle tällä vuosikymmenellä.
Kolmanneksi Keskustan on uudistettava toimintaansa. Keskustan on perinteiden velvoittamana oltava Suomen johtava kansanvaltaa uudistava liike ja palautettava jäsenten usko vaikutusmahdollisuuksiin puolueen kautta.
- Kukaan ei pysty yksin tekemään kaikkea tätä. Keskustan uuden tavoiteohjelman osalla vetovastuullani ovat ympäristö-, luonnonvara- , ilmasto- ja energiapolitiikka. Minulla on tällä hetkellä eniten annettavaa puolueelle juuri politiikan sisällön muokkaamisessa, sanoo Tiilikainen
Kannanotto 6.1.2010
Keskustan pitää uudistua, ei sammaloitua
”Keskustan ja suomalaisen yhteiskunnan menestyksen takana on ollut kyky uudistua ja oivaltaa ajan merkit. Keskustan tulevan johdon valintaa onkin tarkasteltava juuri tästä näkökulmasta. Keskusta ei vahvoista johtajistaan huolimatta ole ollut eikä voi olla yhden osaavan henkilön diktatuuri vaan aito, toimiva kansanliike. Liikkeen vahvuus ja arvo punnitaan aina sen kyvyllä hahmottaa ja ratkaista käsillä olevia ongelmia tulevaisuuteen suuntaavilla toimilla. Menneisyys tarjoaa tähän työhön perspektiiviä mutta vähän työkaluja.
Keskustan kannattaa hyödyntää nyt avautuva mahdollisuus uudistua paitsi poliittisesti ja järjestöllisesti, myös henkilövalintojen kautta. Valittavalla puheenjohtajalla täytyy lähtökohtaisesti olla mahdollisuus johtaa puoluetta useamman vaalikauden ajan. Emme valitse välikauden puheenjohtajaa tai täytä palkintovirkaa.
Johtamiskulttuurin muutos on työelämässä johtanut joukkueena pelaamisen taitojen ja kannustavuuden merkityksen kasvuun, mikä pätee myös poliittisessa johtamisessa. Hyvä puoluejohtaja ja pääministeri on keskusteleva tiimijohtaja, joka osaa näkemyksellisesti hyödyntää myös muiden osaamista.
Puoluejohtajuuden edellytys Keskustassa ei ole 60 vuoden ikä, ei ole ennen ollut, eikä tule tälläkään kertaa olemaan. Puheenjohtajuus ei saa olla ikäkysymys – ei nuorempaan eikä vanhempaan suuntaan. Tärkeämpää on näkemys tulevaisuuden Suomen rakentamisesta, Keskustan linjasta ja toimintatavoista.
Valittaessa Keskustalle puoluejohtoa henkilökysymykset ovat luonnollisesti tärkeitä. Toivomme silti, että kevään aikana esille nousee henkilöspekulointejakin vahvemmin keskustelu puolueen linjasta ja Suomen tulevaisuudesta.”
Keskustan kansanedustajat
Antti Kaikkonen
Timo Kaunisto
Jari Leppä
Mika Lintilä
Juha Rehula
Kimmo Tiilikainen
Tiedote 23.12.2009
Uudesta puheenjohtajasta myös pääministeri
Kansanedustaja Kimmo Tiilikaiselle (kesk.) pääministeri Matti Vanhasen ilmoitus jättäytyä Keskustan puheenjohtajakisasta ei tullut suurena yllätyksenä. Tiilikainen uskoo, että Keskustan puheenjohtajuudesta tulee tasainen ja jännittävä kisa, johon toivottavasti osallistuu 4-6 erityyppistä ehdokasta.
- Keskustan puheenjohtajan vaihtuminen normaalissa puoluekokousjärjestyksessä on Keskustan sisäinen asia, joka ei saa vaikuttaa hallituskokoonpanoon kesken vaalikauden, toteaa Tiilikainen. Mielestäni uuden puheenjohtajan tulee ottaa pääministerin tehtävä vastaan jo kesällä ja tämän järjestelyn pitää sopia myös Keskustan hallituskumppaneille.
- Vanhasen ilmoitus ei vaikuta omiin aikatauluihini. Pohdin edelleen asiaa ja ilmoitan tammikuun puolessa välissä, olenko ehdolla puolueen johtotehtäviin, sanoo Tiilikainen.
Uutisvuoksi 16.12.2009
Kimmo Tiilikainen: Myyttejä tuulesta
Olen muuttanut mielipidettäni. Viisi vuotta sitten arvelin eduskunnassa puhuessani, että tuulivoiman merkitys Suomen sähkön tuotannossa jää marginaaliseksi. Merkittävimpänä mahdollisuutena tuulivoimassa näin laitevalmistuksen. Tuuliteknologiaan satsaaminen voisi tuoda työpaikkoja.
Tuulivoimateknologian työllistävät mahdollisuudet ovat jo osittain realisoituneet. Suomessa työskentelee nykyään 3000 ihmistä tuulivoimaloiden komponenttituotannossa. Myös Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa toimii alan menestyviä yrityksiä.
Mielipiteeni on muuttunut tuulen mahdollisuuksista sähkön tuotannossa. Merkityksettömästä tuotantomuodosta tuuli onkin noussut puun energiakäytön jälkeen merkittävimmäksi mahdollisuudeksemme lisätä uusiutuvan sähkön tuotantoa.
Eduskunnan vahvistama virallinen tavoite on, että sähköstä 6-7 % tuotettaisiin tuulella jo kymmenen vuoden kuluttua. Energiayhtiöillä on suunnitteilla vielä enemmänkin tuulivoimahankkeita. Uusi tuuliatlas osoittaa, että riittävän korkeilla voimaloilla tuuli riittää sisämaassakin. Kaikesta myötätuulesta huolimatta tuulivoimasta elää myös sitkeitä myyttejä, joita on aika purkaa.
Väitetään, että tuulivoima nostaa sähkön hintaa. Se ei pidä täysin paikkaansa. Tuulivoimaa on aikaisemmin edistetty investointituilla ja ensi vuodesta alkaen rakentamista vauhditetaan takuuhinnalla. Takuuhintaa on kritisoitu siksi, että se nostaisi sähkön hintaa kuluttajille. Osittain näin onkin, mutta sähkönhinta ja eri sähköntuotantotapojen ajojärjestys pohjoismaisilla markkinoilla määräytyy muuttuvien kustannusten perusteella. Tuuli on muuttuvilta kustannuksiltaan edullista sähköä, joten se syrjäyttää aina esimerkiksi hiilivoiman. Näin ollen se osaltaan laskee sähkön keskihintaa markkinoilla samoin kuin vesivoima tai ydinvoimakin. On aika mahdoton sanoa onko takuuhinnan hintoja kohottava vaikutus vai tuulivoima lisäyksen keskihintaa laskeva vaikutus suurempi. Mutta missään tapauksessa tuulelle suunniteltu takuuhinta ei automaattisesti näy sähkön hinnan nousuna.
Usein kuultu väite on, että Suomessa ei tuule tarpeeksi. Tai ainakaan silloin kun tarvittaisiin. Tuore tuuliatlas osoittaa väitteet vääriksi. Maaston muodot ja metsä hidastavat tuulta. Mitä korkeammalle tuulivoimalan lavat pystytään nostamaan sitä parempiin tuulioloihin ylletään. Nykyiset voimalat ovat jopa 100 metriä korkeita ja tuolla korkeudella tuulta riittää sisämaankin parhailla paikoilla. Ja tuulisinta on kylminä vuodenaikoina eli silloin kun sähköäkin kuluu eniten. Kovimmilla pakkasilla sähkön kulutushuippujen aikaan joudutaan joka tapauksessa turvautumaan varavoimaloihin, jotka yleensä polttavat fossiilisia polttoaineita.
Väitetään, että tuulen lisääminen vaatii heti lisää vesivoimaa. Eipäs vaadi. Tuulivoiman tuotanto vaihtelee tietenkin tuulen voimakkuuden mukaan ja tarvitsee rinnalleen ns. säätövoimaa. Helpoiten tarpeen mukaan pystytään säätämään vesivoimantuotantoa. Siksi tuuli ja vesi täydentävät hyvin toisiaan. Vesivoimalla tuotetaan nykyisin noin 15 % sähköstämme, joten jo olemassa oleva vesivoima riittää säätämään nykyisestä moninkertaistuvan tuulivoiman tuotannon. Tuulivoiman rakentamisesta ei saa keppihevosta esimerkiksi pohjoisen uusille allashankkeille. Toki vesivoiman tuotantoa kannattaa tehostaa jo käyttöönotetuissa vesistöissä.
Tuulivoiman rakentamisen väitetään haaskaavan uusiutumattomia luonnonvaroja. Tuulivoimaloiden osat valtavine terästorneineen ja koneistoineen ja lapoineen sitovat kyllä paljon raaka-aineita, mutta ovat teknisen käyttöikänsä jälkeen mahdollista kierrättää uudelleen raaka-aineiksi.
Tuuliteknologian kehittäminen ja laitevalmistus voi tulevaisuudessa työllistää tuhansittain suomalaisia. Etelä-Karjala voi Lappeenrannan teknisen yliopiston ja alan yritysten myötä saada tästä siivunsa. Sen lisäksi arvelen, että vuosisadan puolivälissä jopa viidennes maamme sähköstä tuotetaan tuulella. Tanskalaiset tekevät saman viidenneksen jo nykyisin.
Uutisvuoksi 18.11.2009:
Ruokolahden valinnat
Ruokolahden uusi kunnanvaltuusto ja kunnanhallitus on työskennellyt kohta vuoden verran. Kolmessa valtuuston seminaaripäivässä on haettu ajolinjoja kuluvalle valtuustokaudelle. Mitä Ruokolahti haluaa tarjota kuntalaisille? Mihin suuntaan haluamme kuntaa vaaleissa saamallamme valtakirjalla kehittää?
Keväällä linjasimme, että Ruokolahti säilyy itsenäisenä kuntana lähitulevaisuudessa. Itsenäisyys edellyttää tervettä taloutta eli menot ja tulot on pidettävä tasapainossa. Jotta tulopohja riittäisi, tarvitaan asukkaita veroja maksamaan. Koko maakunnan työllisyyskehitys on siten yksi menestyksen edellytys.
Ruokolahti on viime vuosina ollut muuttovoittokunta. Jotta kuntamme säilyisi houkuttelevan asuinkuntana jatkossakin, on oltava valmis panostamaan palveluihin. Voimme itse vaikuttaa päivähoitoon, kouluun, vapaa-ajan palveluihin sekä kaavoituksella tonttitarjontaan ja ympäristön viihtyvyyteen. Nämä kaikki ovat merkittäviä tekijöitä asuinpaikan valinnassa. Näihin myös valtuustomme on päättänyt satsata.
Maanantaina kunnanhallitus laati budjettiesityksensä ensi vuodelle. Yhdessä sovitut linjaukset ja painopisteet näkyvät. Kunnallisveroa korotetaan puolella prosentilla, mutta myös palveluita parannetaan.
Kotihoidontuen kuntalisän käyttöönotto ensi vuonna parantaa lapsiperheiden valintamahdollisuuksia lastenhoidossa. Kelan maksaman kotihoidontuen lisäksi kunta tukee perheitä 150 eurolla kuussa, jos alle kaksivuotiasta lasta hoidetaan kotona. Luultavimmin tuki vaikuttaa siten, että lasta hoidetaan kotona ainakin joitain kuukausia vanhemmaksi ennen kunnalliseen päivähoitoon tuloa. Tuki helpottaa myös niiden perheiden asemaa, jotka ovat päättäneet hoitaa alle kouluikäiset kokonaan kodissa.
Kunnanhallitus esittää myös remonttia Salosaaren päiväkotiin. Sisäilman laatua parannetaan niin lasten kuin hoitajienkin iloksi ilmastointi uusimalla. Samalla aikansa elänyt öljykattila korvataan maalämmöllä. Energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa hyödyntäviä investointeja eri kiinteistöihin tullaan jatkamaan pikkuhiljaa.
Liikuntahallin rakentaminen pyritään käynnistämään ensi keväänä. Oletettavasti taantuman myötä rakentaminen on nyt edullisimmillaan. Siksi liikuntahallin kohdalla tilanne oli, että nyt tai ei koskaan. Investointipäätöstä helpotti myös se, että viime vuonna päätetty veronkorotus on kerryttänyt kunnan kassaa odotetusti. Kuluvan vuoden tuloksella voidaan kattaa noin neljännes halli-investoinnista.
Halli tuo kaivatun lisän kuntamme jo entuudestaan hyviin liikuntamahdollisuuksiin. Toivottavasti se lisää kaiken ikäisten kuntalaisten terveyttä edistävää kuntoliikuntaa.
Hallitus päätti säilyttää kyläkoulut niin Puntalassa kuin Huhtasenkylässä, koska oppilaita riittää toistaiseksi. Kuntalaiset maksavat opetuksesta nyt enemmän kuin yhden koulun mallissa, mutta uskomme, että koulujen säilyttämisen positiiviset vaikutukset ovat huomattavat. Toivottavasti ihmisten koulujen puolesta osoittama aktiivisuus kanavoituu nyt haluksi kehittää aluetta yhdessä kunnan ja naapurikylien kanssa. Leader-rahoitus voisi tarjota tähän hyviä työkaluja. Kaikki edellytykset uusien asukkaiden saamiseksi pitäisi olla olemassa.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen siirtyy Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirille. Kuntalaisille tärkeää on lähipalvelujen säilyminen. Siksi varaudumme ostamaan ilta- ja viikonloppupäivystyksen palveluja jatkossakin Imatralta. Halutessaan kuntalaiset voivat toki käyttää myös piirin järjestämiä päivystyksiä Lappeenrannassa ja Parikkalassa. Valinnan varaa siis on.
Tämänkaltaisilla valinnoilla Ruokolahden valtuusto haluaa kehittää kuntaamme eteenpäin. Ensi vuonna tarkennamme talouteen ja työllisyyteen vaikuttavia linjauksia. Palvelujen hyvä taso kun voidaan säilyttää vain, jos työllisyys ja talous pysyvät hyvinä.
Kimmo Tiilikainen
Tiedote 10.11.2009
Kansanedustajat Tiilikainen ja Kaunisto: Uusi kulutusennuste ei tue lisäydinvoimaa
Suomen lähitulevaisuuden sähköenergian tarpeessa on tapahtunut olennainen muutos. Uusin Työ- ja elinkeinoministeriön sähkön käytön ennuste osoittaa, että energiankulutuksemme ei kasva samalla tavalla kuin vielä vuosi-kaksi sitten arvioitiin. Ilmasto- ja energiastrategian tavoittelema energiansäästöohjelma muuttaa tilannetta entisestään.
Kun fossiilisten polttoaineiden käyttöä on tarkoitus korvata nimenomaan uusiutuvalla energialla, lisäydinvoiman rakentaminen nopeasti vaikuttaa tarpeettomalta. Vuoteen 2020 tarvittava, suljettavia voimaloita korvaava, 12 terawattitunnin sähkön lisätuotanto voidaan kivuttomasti kattaa uusiutuvan energian tuotantokapasiteettia rakentamalla.
Suomen on tavoiteltava monipuolista, omavaraisuuteen perustuvaa sähkön tuotantokapasiteettia. Rakenteilla oleva Olkiluoto 3 –reaktori tuottaa valmistuttuaan sähköä viime vuosien tuontia vastaavan määrän. Jos ydinvoimakapasiteettia lisätään, tarkoittaisi se käytännössä Suomen siirtymistä sähkön suhteen yliomavaraiseksi. Suomesta tulisi ydinsähkön viejä ja ydinjätteen varastoija muun Euroopan tarpeisiin.
Suomen tavoitteena on eniten päästöjä tuottavan kivihiilellä tuotetun sähkön korvaaminen pidemmällä aikavälillä uusiutuvilla energialähteillä. Jo tällä hetkellä rakenteilla oleva uusiutuvan energian lisäys tullee korvamaan arviolta puolet nykyisestä hiilivoimakapasiteetista. Puun energiakäytön kasvattaminen tavoitteiden mukaisesti yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa lisää automaattisesti myös uusiutuvan sähkön tuotantoa noin 5 terawattituntia ensi vuosikymmenellä.
Energiatehokkuuden parantaminen korostuu jatkossa. Uudisrakentamisessa noudatetaan jo aiempaa tiukempaa säästönormistoa ja päästökaupan kustannukset pakottavat teollisuutta entisestään tehostamaan prosessejaan. Säästöpaineita lisää myös energian kallistuva hinta.
On lisäksi huomioitava mm. voimakas käytännön kiinnostus tuulivoimakapasiteetin lisäykseen. Tavoitteena oleva 6 terawattitunnin vuosituotanto saattaa ylittyä selvästi jo nyt suunnitteilla olevissa hankkeissa.
Jos parinkymmenen vuoden päästä suljettavia reaktoreita joudutaan korvaamaan vielä ydinvoimalla, kannattaa odottaa teknologian kehittymistä tälläkin saralla. Olkiluoto kolmosesta on otettava opiksi. Ydinvoimapäätökset voidaan tehdä ensivuosikymmenellä teollisuuden sähkön saantia vaarantamatta.
Tällä hetkellä Suomessa kannattaa keskittyä uusiutuvan energian osuuden nostamiseen tavoitteiden mukaisesti 38 prosenttiin. Se edellyttää myös uusien ohjauskeinojen käyttöönottoa.
4.11.2009
Tiilikainen Keskustan piirikokouksessa Lappeenrannassa
Keskustan Karjalan piirin syyskokouksessa puhunut kansanedustaja Kimmo Tiilikainen pohti puheessaan metsäteollisuuden rakennemuutosta, jonka negatiiviset seuraukset ovat olleet kaakkoisessa Suomessa mittavat.
Hänen mukaansa nousu lamasta voi tapahtua eri reittejä kuin viime kerralla. Silloin Suomi nousi vahvalla viennin kasvulla, mutta nyt pitää ottaa vakavasti ilmasto- ja energiapolitiikan muutokset.
- Sen sijaan, että pohditaan mitä vietävää on, on selvitettävä, miten tuontienergiaa voidaan korvata kotimaisella. Kun puutuotteet ontuvat maailman markkinoilla, on selvitettävä mahdollisuuksia korvata tuontiöljyä, -hiiltä ja -kaasua omin metsävaroin.
Merkittävimmän metsien hyödyntämisen Tiilikainen ennusti tapahtuvan ilmastovaatimusten myötä lisääntyvässä rakennuspuun kysynnässä. Puu on rakennettaessa hiilivarasto toisin kuin betoni ja teräs, joiden valmistaminen aiheuttaa isoja hiilidioksidipäästöjä.
Suomenmaa 6.10.2009
Tiilikainen kiirehtisi liikeaikalain voimaantuloa
Kansanedustaja Kimmo Tiilikainen esittää, että kauppojen aukioloa vapauttava liikeaikalaki olisi saatettava voimaan jo joulukuun alussa tänä vuonna. Hän perustelee aikaistamista sillä, että lain voimaantulo toisi pienen työllisyyttä kohentavan ruiskeen jo tälle syksylle.
Merkittävintä olisi kuitenkin se, että palvelualojen työntekijät saisivat mukavan palkanlisän jo joulukuussa, sillä PAMin ja kaupan liittojen sopimat palkankorotukset astuvat voimaan lain voimaantulon myötä. Joulukuun pitikinä aukioloaikoina lisäansiot olisivat tuntuvat. Myös sopimusosapuolille lain aikaistaminen sopii.
Liikeaikalain säätely pitäisi ulottaa myös parturi-kampaamoihin tasapuolisten kilpailuasetelmien turvaamiseksi hiusalalle, esittää Tiilikainen.
Tiedote 30.9.2009
Ympäristöministeriö vastasi Tiilikaiselle: ministeriö ei edellytä moottorikelkkareitistön merkitsemistä Etelä-Karjalan maakuntakaavaan.
Kansanedustaja Kimmo Tiilikainen (kesk) esitti kaavoituksesta vastaavalle ministerille kirjallisen kysymyksen koskien moottorikelkkareittiä maakuntakaavassa. Hän kysyi edellyttääkö ympäristöministeriö, että Etelä-Karjalan maakuntakaavaan on merkittävä maakunnallinen moottorikelkkareitti, vai onko kyseinen asia maakuntavaltuuston päätettävissä paikallisten tarpeiden perusteella?
Vastauksessaan asuntoministeri Jan Vapaavuori toteaa mm. seuraavaa:
Maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon vesi- ja rantaluonnon suojelun tai virkistyskäytön kannalta erityistä suojelua vaativat vesistöt. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa ei ole erityistä mainintaa moottorikelkkareiteistä tai niiden merkitsemisestä kaavoihin.
Moottorikelkkareittien yksityiskohtaista sijaintia ei ratkaista maakuntakaavalla, vaan maastoliikennelain mukaisessa menettelyssä lainvoimaiseen reittisuunnitelmaan perustuen joko reittitoimituksessa tai maanomistajan ja reitin pitäjän välisellä kirjallisella sopimuksella. Reittisuunnitelman hyväksyy kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.
Moottorikelkkareittejä on merkitty maakuntakaavoihin olosuhteiden ja tarpeiden mukaan vaihtelevasti, mutta silloin kun niitä on maakuntakaavoissa osoitettu, moottorikelkkailun runkoreitistöt on yleensä osoitettu ohjeellisella merkinnällä
Ympäristöministeriö on julkaissut tämän vuoden helmikuussa selvityksen (Moottorikelkkaväylien tavoiteverkko, ympäristöministeriön raportteja 3/2009), jossa tarkastellaan moottorikelkkaväyläverkoston kehittämistä valtakunnallisella tasolla. Selvitys on yhteenveto maakuntien liittojen, ympäristökeskusten ja matkailuelinkeinojen tarpeista. Kysymyksessä ei ole ympäristöministeriön kannanotto siihen, kuinka paljon kelkkailuväyliä Suomessa tarvittaisiin.
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tai maakuntakaavan sisältövaatimukset eivät edellytä moottorikelkkareittien merkitsemistä maakuntakaavaan. Näin ollen myöskään ympäristöministeriö ei edellytä kaavaohjauksessaan moottorikelkkareittien merkitsemistä maakuntakaavaan. Kaavoituksen yhteen sovittavan luonteen vuoksi ohjeellisten moottorikelkkareittien osoittaminen soveltuu maakuntakaavassa esitettäväksi silloin, kun niillä on maakunnallista, seudullista tai valtakunnallista merkitystä, ja maakunnan liitot voivat harkintansa mukaan osoittaa niitä maakuntakaavoissa.
Lisätietoja www.eduskunta.fi Kirjallinen kysymys 700/2009
Tiedote 24.9.2009:
Työ uusissa valiokunnissa
Kansanedustaja Kimmo Tiilikainen siirtyi tällä viikolla uusiin valiokuntiin. Hän aloittaa jälleen työskentelyn eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa, edellisen kansanedustajakautensa tapaan. Tiilikainen toimii valiokunnan keskustaryhmän vastaavana. Lisäksi hän on tulevaisuusvaliokunnan jäsen sekä siirtyy suuren valiokunnan varajäsenen paikalta sen varsinaiseksi jäseneksi.
Eduskunnan Suuri valiokunta käsittelee EU- jäsenyyteen liittyvän kansallisen politiikan valmistelua, paitsi ulko- ja turvallisuuspolitiikan osalta, joka kuuluu ulkoasiainvaliokunnan toimivaltaan.
Tulevaisuusvaliokunta antaa muille valiokunnille pyynnöstä lausuntoja tulevaisuutta koskevista asioista. Valiokunta käsittelee asioita, jotka liittyvät tulevaisuuden kehitystekijöihin ja kehitysmalleihin. Valiokunta suorittaa tulevaisuuden tutkimiseen liittyvää selvitystyötä. Valiokunta toimii myös teknologiakehityksen ja teknologian yhteiskunnallisten vaikutusten arviointitoimintaa suorittavana parlamentaarisena elimenä. Tulevan kauden tärkeinpiä asioita on mm. tulevaisuusselonteon käsittely.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan tehtävänä on käsitellä asiat, jotka koskevat työympäristöä, työterveyshuoltoa, työvoimaa ja työllisyyttä, aikuisten työvoimapoliittista koulutusta, osallistumisjärjestelmiä, tasa-arvokysymyksiä ja siviilipalvelua.
Tiedote 21.9.2009
Tiilikainen uusiin valiokuntiin
Kansanedustaja Kimmo Tiilikainen vaihtaa valiokuntia tällä viikolla. Hän palaa eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan, jossa toimi viime eduskuntakaudella sekä siirtyy suuren valiokunnan varsinaiseksi jäseneksi sekä tulevaisuusvaliokuntaan.
Lisää valiokuntavaihdoksista sekä vaalirahoituksesta maanantai-aamun radiohaastattelussa.
Kuuntele haastattelu tai lue juttu
Valtaväylä
Tiedote 8.9.2009
Tiilikainen kysyy moottorikelkkareitistä
Kansanedustaja Kimmo Tiilikainen (kesk) jätti eduskunnan syysistuntokauden ensimmäisenä istuntopäivänä kirjallisen kysymyksen koskien moottorikelkkareittiä.
Etelä-Karjalassa käynnissä olevan maakuntakaavan laadinnan aikana on suurta keskustelua herättänyt kaavaluonnokseen piirretty moottorikelkkareitti. Tiilikainen toteaa kysymyksessään kaavoituksesta vastaavalle ministerille, että esille on noussut väite jonka mukaan ympäristöministeriö edellyttäisi moottorikelkkareitin merkintää maakuntakaavaan.
Tiilikainen kysyykin, edellyttääkö ministeriö, että Etelä-Karjalan maakuntakaavaan on merkittävä maakunnallinen moottorikelkkareitti vain onko kyseinen asia maakuntavaltuuston päätettävissä paikallisten tarpeiden perusteella?
4.9.2009 Uutisvuoksen kolumni
Huutokauppaa ydinvoimasta
Energialobbari, entinen demaripääministeri Paavo Lipponen esitti runsas vuosi sitten, että Suomeen tarvitaan kolme uutta ydinvoimalaa.
Myös muutamat kokoomuksen ministerit ovat ottaneet energiateollisuuden myyntipuheet täydestä. Jopa valtiovarainministeri Katainen esitteli julkisuudessa näkemyksenään, että kaikille kolmelle voimalahakemukselle pitäisi antaa lupa. Hänen mukaansa markkinat saisivat sitten ratkaista, rakentavatko yhtiöt voimalansa vaiko ei.
Mielestäni ydinvoimasta päätettäessä on lähdettävä liikkeelle sähkön tarpeesta. Kolmen uuden voimalan kiihkoilijat esittävät, että yksi tarvitaan korvaamaan sähkön tuontia, toinen tarvitaan korvaamaan hiilivoimaa, josta pitäisi päästä eroon. Ja kolmas tarvittaisiin kattamaan sähkönkulutuksen kasvua. Tarkastellaanpa väitteitä yksi kerrallaan.
Tuontisähköstä eroon pääseminen on omavaraisuuden ja huoltovarmuuden kannalta perusteltua. Pohjoimaiden yhteisillä sähkömarkkinoilla sähköä liikkuu tuotannon ja kulutuksen mukaan maiden välillä vapaasti. Venäjältä Suomeen tuodaan sen sijaan ydinsähköä yksisuuntaisesti. Kaikkiaan sähkön nettotuonti on vuodessa noin 12 terawattituntia. Sen korvaamiseen riittää jo nyt rakenteilla oleva Olkiluodon kolmosreaktori, kunhan se viivytysten jälkeen valmistuu. Yhdeltä uudelta siis tipahti perustelut pois.
Kivihiilellä tuotetun sähkön määrä vaihtelee vuosittain paljon. Kallista hiilisähköä tuotetaan erityisesti korkeimman tarpeen aikana esimerkiksi kovilla pakkasilla. Huipputehon tarpeisiin hiilivoimakapasiteettia tarvitaan ikään kuin varmuuden varalle. Sen täydellinen korvaaminen tasaisesti jauhavalla ydinvoimalla ei onnistu. Jos hiilivoimasta halutaan kokonaan eroon, pitäisi se korvata esimerkiksi turpeella tai puulla, jotka ovat saman tyyppisiä energian lähteitä. Hiilisähkön tuotannosta voitaneen korvat 5-6 TWh. Tämän suuruinen lisäys sähköntuotantoon tullaan saavuttamaan, kun bioenergiaa lisätään eduskunnan hyväksymän Ilmasto-ja energiastrategian mukaisesti yhdistetyssä sähkön- ja lämmön tuotannossa. Siihen kaatui toisen voimalan perustelut.
Yksi uusi ydinvoimala tarvittaisiin energiateollisuuden mielestä siis kattamaan sähkön kulutuksen kasvua. Ilmasto- ja energiastrategiassa hallitus ennakoi, että sähkön tarve saattaisi kasvaa noin kymmenellä prosentilla n. 90 TWh:sta 98 TWh:iin ensi vuosikymmenellä. Kuluvan vuoden aikana sähkönkulutus on kuitenkin supistunut lähes 10 prosentilla taantuman seurauksena. Osa tehtaista sulkeutuu lopullisesti.
Energiatehokkuutta pohtineen toimikunnan esitysten toteuttaminen edes osittain toisi kulutukseen lisäksi vähintään 5 TWh:n säästöt. Tuulivoiman syöttötariffi puolestaan varmistaa, että tuulella tullaan tuottamaan kymmenen vuoden kuluttua n. 6 TWh. Lisäksi kulutuksen ja tuotannon tasapainoon vaikuttaa joidenkin vanhojen voimaloiden sulkeminen.
Työ- ja elinkeinoministeriössä päivitetäänkin parhaillaan kulutusennusteita vastaamaan tosi elämää. Todennäköisesti kulutusennusteet tulevat osoittamaan, ettei sitä yhtäkään ydinvoimalaa välttämättä tarvita sähkön tuotannon turvaamiseksi vuositasolla. Oman kantani lisäydinvoimaan ratkaisen uusien kulutusennusteiden saamisen jälkeen.
Yhdelle voimalalle voi kuitenkin löytyä perusteluja siitä, että kulutushuippujen aikainen sähkön riittävyys pitäisi pystyä turvaamaan nykyistä paremmin kotimaisella tuotannolla. Tällöin osan aikaa ydinvoimalla tuotettaisiin kuitenkin sähköä myös vientiä varten.
Kolmen voimalan kannattajien pitäisikin sanoa ääneen se, että heidän ajatuksissaan Suomi olisi ydinsähkön tuottaja ja ydinjätteen varastoija muulle Euroopalle. Minä en sille ajatukselle lämpene.
Tiedote 1.9.2009
Tiilikainen parantaisi Itämeren öljyntorjuntaa ja liikenneministerien yhteistyötä
Itämeren parlamentaarikkokonferenssin Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Kimmo Tiilikainen (kesk.) esittää Itämeren maiden liikenneministerien yhteistyön vahvistamista merenkulun turvallisuuden parantamiseksi ja öljyvahinkojen ennaltaehkäisemiseksi. Tiilikainen puhui Tanskan Nyborgissa tiistaina päättyneessä Itämeren 18. parlamentaarikkokonferenssissa.
Liikenneministerien järjestelmällisen ja pysyvän yhteistyön lisäksi Tiilikainen esitti, että Suomenlahdella käytössä oleva ilmoittautumis- ja reitinjakojärjestelmä otettaisiin käyttöön koko Itämeren alueella. Vuodesta 2004 käytössä ollut Suomen, Venäjän ja Viron ylläpitämä pakollinen ilmoittautumisjärjestelmä on merkittävästi parantanut Suomenlahden meriturvallisuutta.
Turvallisuutta parantavista toimenpiteistä huolimatta onnettomuuden riski on aina olemassa.
- Siksi onnettomuuksien torjuntaan on kaikissa Itämeren maissa varauduttava lisäämällä öljyntorjuntakapasiteettia, Tiilikainen sanoo.
Itämeren parlamentaarikkokonferenssin (Baltic Sea Parliamentary Conference BSPC) puheenjohtajana toimii kansanedustaja Christina Gestrin (r.). Tanskan kokoukseen osallistuivat Tiilikaisen ja Gestrinin lisäksi kansanedustaja Leena Harkimo (kok.) ja Antti Kaikkonen (kesk.).
Tiedote 28.8.2009
Tiilikainen: Budjetilla nuorisotyöttömyyden kimppuun
Työllisyyden osalta hallituksen budjettiesitys painottuu nuorten tilanteen parantamiseen. Esitys lisää kyseisiä menoja ensi vuonna 64 milj. euroa . Tuolloin toimenpiteiden piirissä on keskimäärin 89 500 henkilöä.
Ammatillisen peruskoulutuksen koulutuspaikkoja lisätään, samoin nuorten valmentavaa työvoimapoliittista koulutusta, nuorten ohjaus- ja neuvontapalveluja, tutkintotavoitteista työvoimakoulutusta sekä työpajatoimintaa ja oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen lisäkoulutuksen kiintiöitä kasvatetaan.
Rakennusalan työttömyyttä parannetaan lisäämällä kuntien ja asunto-osakeyhtiöiden korjausavustuksia sekä investoimalla uusiutuvaan energiaan.
Pienituloisten ostovoima paranee
Pienituloisten, etenkin lapsiperheiden, eläkeläisten ja opiskelijoiden ostovoimaa kasvaa verotuksen keventyessä kunnallisveron perusvähennyksen reilun noston myötä. Esimerkiksi vähimmäispäivärahaa saavan osalla (551,05 €/kk) perusvähennyksen korotus keventää verotusta 2,5 prodentilla. Vaikutus on sama täysimääräistä työmarkkinatukea saavan osalla. Eläketulo on noin 9600 euron vuosiansiotasolla verotonta.
Myös päätetty ruoan arvonlisäveron alennus on osa verotuksen oikeudenmukaisuuden toteutumista. Ruokaveron alennuksesta hyötyvät erityisesti monilapsiset perheet, yksinhuoltajat ja eläkeläiset. Ravintolaruoan alv-alennus ensi vuonna taasen parantaa alan työllisyyttä jopa tuhansilla työpaikoilla.
- Edellisen laman virheistä on opittu, eikä taantuman laskuja maksateta tällä kertaa yhteiskunnan heikko-osaisilla, vaan ensisijaisesti työuria pidentämällä ja tuottavuutta parantamalla. Myös kokonaisveroasteen nousu on lähivuosina väistämätöntä., toteaa kansanedustaja Kimmo Tiilikainen (kesk.)
Tiilikainen 17.8.2009:
Kuluttajien ruokalasku pienenee
Ruoan arvonlisäveron alentaminen on ollut pitkään Keskustan tavoite ja nyt lokakuun alussa se toteutuu.
Kuluttajien ruokalasku pienenee.Alennukset hyötyvät eniten pienituloiset, joiden tuloista suhteessa suurin osa kuluu ruokaan.
Ravintoloissa myytävän ruoan arvonlisäveroa tulisi niin ikään alentaa. Tällä turvataan mm. lounasravintoloiden kilpailukyky ja edistetään alan työllisyyttä.
Ravintoloiden alv:n laskua ei kuitenkaan vastusta Keskusta. Tavoite ravintolaruoan alv:n alentamisesta oli kirjattu jo edelliseen hallitusohjelmaan, mutta eu-maiden valtiovarainministerit eivät viiteen vuoteen päässeet sopuun alennetuista verokannoista. Tänä vuonna sopu syntyi ja se mahdollistaisi myös ravintoloiden arvonlisäveron laskun. Asia on siis otettava uuteen tarkasteluun.
Ainut pulma on, miten alennus rahoitettaisiin, koska taantuma syö mahdollisuuksia uusiin veroja alentaviin päätöksiin. Toivottavasti hallitus löytää tähän ratkaisun budjettiriihessä.
Uutisvuoksen kolumni 5.8.2009
Kesän satoa
Metsissä ja pientareilla riittää korjattavaa. Kantarellit maistuvat, mustikkapiirakat paistuvat, vaapukat odottavat poimijoitaan. Luonnonantimet ovat kaikkien nautittavissa, pelloillakin varttuu hyvä sato, jos sadonkorjuuilmat ovat suotuisat.
Kansanedustajan kesään mahtuu monenlaista paikallista tapahtumaa. On saanut istua äijänä kärreissä, tanssinut tätien kanssa yleisön huviksi ja tuomarien kauhuksi. Kesätori on tullut avatuksi, kyläilta juonnetuksi ja Äitsaari-kierroskin saatiin taas porukalla kasaan.
Vaikka kesätapahtumat ovat useimmiten viihteellisiä, eivät ihmiset onneksi arkaile tulla puhumaan mieltään painavista asioista. Olen saanut tiukkaa palautetta ja evästystä lainsäädäntöön ja yhteisten verovarojen käyttöön. Kiitos siitä. Kiitos myös monista kannustavista palautteista. On mukava havaita että edustajien tekemisiä seurataan tarkasti.
Asiapainotteisin kesäilta oli Imatran seudun viljelijöiden rantailta Rautjärvellä. Viljelijöitä huoletti erityisesti kolme ajankohtaista asiaa. Laadittavan maakuntakaavan seuraamukset maanomistajille, maaseutuhallintoon suunnitellut uudistukset sekä tuotannon kannattavuus.
Maakuntakaavaluonnos on parhaillaan nähtävillä kunnissa. Lausuntoja kunnilta ja asianosaisilta kansalaisilta ja järjestöiltä odotetaan syyskuun alkupäiviin mennessä. Maanomistajat tuntuivat kaipaavan kovasti tietoa maakuntakaavan vaikutuksista. Eniten keskustelua herättävä yksityiskohta maakuntakaavassa tuntuu olevan moottorikelkkareittivaraus.
Etelä-Karjalan liitto järjestää elokuussa kaikissa kunnissa yleisölle avoimet tilaisuudet, joissa kaavaa esitellään ja joissa saa vastauksia kysymyksiin. Aika lausunnoille käy vähiin. Maakuntahallituksen kannattaisikin pidentää lausuntojen antoaikaa parilla viikolla, jotta kuntalaisilla ja kuntien luottamushenkilöillä olisi tarpeeksi aikaa perehtyä asiaan.
Maaseutuhallinnon palvelut on Imatran seudulla järjestetty jo vuosia seudullisena yhteistyönä Imatran Seudun Kehitysyhtiössä. Saadun palautteen perusteella järjestely on ollut toimiva ja kunnille kustannustehokas. Maa- ja metsätalousministeriössä on kaavailtu tukihallinnon uudistusta siten, että kuntia patistellaan yhteistyöhön asian hoidossa. Juuri tätä Imatran seudulla on siis jo tehty ja hyvin tuloksin. Nyt kuitenkin yhteistyöalueiden kooksi on kaavailtu 800 maatilaa. Se pakottaisi myös Imatran seudun tekemään muutoksia jo valmiiksi trimmattuun järjestelyyn, koska seudullamme ei ole riittävästi maatiloja. Välitin tässä asiassa viljelijöiden terveiset tuoreeltaan ministeri Anttilalle. Toivottavasti tehtävä ratkaisu ei ole kaavamainen. Imatran seudulla luontevaa olisi, että seutukunta Parikkala mukaan lukien toimisi yhtenä yksikkönä ja kahdessa pisteessä.
Maatalouden kannattavuudessa ei ole ollut hurraamista koko EU-jäsenyyden aikana. Viljelijät ovat reagoineet tuotantoa lopettamalla. Tilojen määrä on liki puolittunut. Erityisesti karjatilojen määrä on supistunut rajusti. Kasvinviljelyä voi harjoittaa osa-aikaisesti, mutta karjanpito on ympärivuotista työtä ja 24/7 päivystystä. Siinä toimeentulo on saatava tuotannosta.
Tänä vuonna maidon tuottajahinta on romahtanut läpi Euroopan, vaikkei maitopurkki kaupassa ole kuluttajalle vielä halventunut. Suomi ajoi tuotantokiintiöiden säilyttämistä EU:ssa ja edelleenkin kiintiöiden säilyttäminen olisi mahdollista. Se olisi kenties ainoa tapa varmistaa riittävän tasainen hintataso, jotta pitkäjänteiset investoinnit myös maidontuotantoon olisivat mahdollisia Suomessakin.
Uutisvuoksen kolumni 10.7.2009
Tiilikainen: Vanhasen johtajuus puntarissa
Suomen johtaminen näyttää olevan helpompi tehtävä kuin Suomen Keskustan johtaminen. Näin voisi päätellä, koska pääministeri Matti Vanhanen ja koko hallitus nauttivat vaikeasta taloustilanteesta huolimatta laajaa luottamusta kansalaisten keskuudessa. Sen sijaan Keskustan tila on vaalirahoituskohujen myötä käynyt sietämättömäksi. Luottamus Keskustaan on kansalaisten silmissä kärsinyt pahoja kolhuja. Kenttäväen motivaatio tehdä työtä puolueelle on rapautumassa.
Tikun nokkaan on nostettu puoluesihteeri Korhonen. Häntä vaaditaan eroamaan tai vähintään selvittämään, miksei hän jo vuosi sitten kertonut koko totuutta vaalirahoituksesta puoluehallitukselle tai puoluekokoukselle. Silloisen tiedon varassa puoluekokous antoi selvin numeroin luottamuksensa puoluesihteerille. Koska olin tuolloin vastaehdokkaana, katson että omalta osaltani esitin Korhosen toimista riittävän kritiikin jo vuosi sitten. Samoin olen jäävi kommentoimaan puoluesihteerin tekemisiä.
Sen sijaan puolueeni Keskustan kokonaistilanteesta olen huolissani. Puheenjohtaja Vanhasella on kenties poliittisen uransa vaikein tehtävä edessä. Hänen pitäisi osoittaa kykynsä luotsata Keskusta nykyisestä myllerryksestä uuteen nousuun.
Puheenjohtaja Vanhanen on vastuussa puolueen poliittisesta johtamisesta ja puoluesihteeri puolueen operatiivisesta toiminnasta. Vanhanen ei ole sanonut poikkipuolista sanaa puoluesihteerinsä toiminnasta vaan toistanut, että puoluekokous on valinnut puoluesihteerin. Kun puoluesihteeri ei lomansa tai muiden syiden takia ole ollut mylläkkää selvittämässä, on Vanhanen joutunut toistuvasti selittelemään puoluesihteerin vastuulle kuuluvia asioita.
Keskustan sääntöjen mukaan puoluesihteeri toimeenpanee puoluehallituksen päätökset. Puheenjohtaja puolestaan valvoo, että puolueen käytännön toimintaa johdetaan sääntöjen mukaan.
Puheenjohtaja voisi vaatia puoluesihteeriltä kirjallisen selvityksen puoluehallitukselle vaalirahoituksesta esitetyistä väitteistä ja kytköksistä. Puheenjohtaja Vanhasen tulisi kutsua puolueen toiminnasta vastuussa oleva puoluehallitus pikaisesti koolle. Puoluehallituksen viimeisin kokous oli 11.6 aamupäivällä ja juuri samana iltapäivänä vaalirahoituskohu jysähti uudelleen käyntiin. Sen jälkeen puoluehallitus on ollut lähes yksinomaan tiedotusvälineiden tietojen varassa.
Keskustassa on käynnissä puolueen strategiatyö. Kaikissa nykyaikaisissa organisaatioissa strategiaprosessit käynnistetään lähtötilanteen arvioinnilla. Puheenjohtaja Vanhasen pitäisikin laadituttaa puoluetta riittävän hyvin tuntevalla henkilöllä talouden ja toiminnan kokonaisarvio puoluetoimistoa, piirejä, puolueen yhdistyksiä ja puolueen perustamia yhtiöitä koskien. Se vahvistaisi kentän luottamusta puolueen toimintaan. Eurovaalien velat ja mahdollinen Novan tukien takaisinperintä rapauttaisivat nopeasti puolueen talouden ja toiminnan. Nyt on oltava tilanteen tasalla.
Puheenjohtaja Vanhasen on palautettava luottamus puolueen toimintaan. Vaalirahoituskohu sivujuonteineen on saatava loppumaan ja siinä ainut lääke on avoimuus. Puoluetoimiston, luottamushenkilöiden ja eduskuntaryhmän voimavaroja ei saa hukata mylläkän jatkumiseen.
Vanhasen on ryhdyttävä kaikkiin tarvittaviin toimiin vellonnan pysäyttämiseksi puolueen ympärillä. Siihen hänellä on mandaatti ja riittävä luottamus. Mutta aikaa ei ole enää tuumailuun tuhlattavaksi. Kohu ei lopu itsestään. On tartuttava toimeen.
25.6.2009
Eduskunta siirtyi kesätauolle
Suomen energiatavoitteet sisältävät sekä haasteita että mahdollisuuksia
Ilmastonmuutoksen hillintä on noussut kansainvälisen politiikan keskiöön maailmanlaajuisesti. Viimeisimmät tiedot muutoksen etenemisvauhdista ylittävät aikaisemmat arviot. Se haastaa kansainvälisen yhteisön ja yksittäiset valtiot toimimaan entistä ripeämmin päästöjen vähentämiseksi.
Suomen ilmasto- ja energiastrategiassa hahmotellaan toimet, joilla Suomi vastaa haasteeseen ja samalla täyttää EU:n sitoumukset. Keskustan eduskuntaryhmä korostaa, että kyseessä on vasta suunnan käännös ja alku matkalla kohti vähähiilistä yhteiskuntaa.
Ilmastopolitiikka ohjaa energiapolitiikkaa. Päästöjen vähentäminen maapallon kantokyvyn tasolle on tärkein tavoite. Se koskee energiantuotantoa, teollisuutta, asumista, liikkumista ja kaikkia yhteiskunnan osa-alueita. On hienoa, että suomalaisilla on runsaasti halua ja valmiuksia esimerkiksi säästää energiaa.
Teollisuuden ja energiantuotannon osalta päästöjen vähennys tapahtuu kustannustehokkaasti EU:n laajuisen päästökaupan kautta. Omilla toimillamme meidän on varmistettava päästöjen vähentäminen 16 prosentilla päästökaupan ulkopuolisilla aloilla. Nämä toimet ohjaavat tulevaisuudessa osaltaan arkipäiväämme, sillä vähennyksiä tarvitaan esimerkiksi lämmityksessä, liikenteessä, maataloudessa ja jätehuollossa.
Strategian keskeisin ansio on kokonaisenergiankulutuksen kääntäminen laskuun. Toisaalta fossiilisen energian korvaaminen uusiutuvalla ja energiaomavaraisuutemme lisääminen edellyttävät mittavia investointeja uuteen energiantuotantokapasiteettiin. Yhteiskunnan sähköistyminen merkitsee myös sitä, että sähkön osuus energian kokonaiskulutuksesta kasvaa.
Energiatehokkuutta on edistettävä
Talouden taantuma ja teollisuuden rakennemuutos ovat pudottaneet erityisesti sähkön kulutusta strategian ennusteista. Keskustan eduskuntaryhmän mielestä hallituksen onkin arvioitava energian- ja sähkönkulutuksen ennustetta ja uuden energiantuotantokapasiteetin tarvetta uudelleen esimerkiksi ydinvoimalupahakemusten käsittelyn yhteydessä.
Energiatehokkuuden edistäminen ja energian säästö ovat tärkeitä keinoja strategian tavoitteiden saavuttamiseksi. Strategian käsittelyn loppuvaiheissa energiatehokkuustoimikunta esitti konkreettisia keinoja energiatehokkuuden parantamiseksi. Keskustan eduskuntaryhmä toteaa tyydytyksellä, että mahdollisuudet energiatehokkuuden alueella ovat strategiassa alun perin ennakoitua paremmat. Energiatehokkuutta edistäviin toimiin onkin ryhdyttävä ripeästi. Sähkön ja lämmön yhteistuotantoa on lisättävä, vapaaehtoisten energiatehokkuussopimukset on saatava kattavammiksi ja energiakatselmuksia on toteutettava entistä järjestelmällisemmin. Motivan rooli on tässä keskeinen myös jatkossa.
Toisin kuin sosiaalidemokraatit väittävät vastalauseessaan, hallitus on huomioinut myös ilmastotavoitteet talouspolitiikassaan sekä edistää energiatehokkuutta ja energian säästämistä.
Metsissä on runsaasti uusiutuvaa energiaa
Uusiutuvan energian osuuden nosto 38 prosenttiin energiankulutuksesta vuoteen 2020 mennessä on haastava tehtävä. Haasteen vaativuutta lisää se, että suljettujen sellu- ja paperitehtaiden mukana bioenergiantuotanto on alentunut ja uusiutuvan energian osuus energian loppukulutuksesta on laskenut noin 1,5 prosenttiyksiköllä. Tarvitsemme lisää bioenergiaa metsistä, tuulisähköä, biokaasua, maalämpöä, vesivoimaa ja peltoenergiaa sekä jätteiden hyödyntämistä energian tuotannossa.
Ministeri Pekkarinen onkin pannut tuulemaan. Jo kuluvana vuonna on myönnetty lähes 70 miljoonaa euroa uusiutuvan energian investointiavustuksiin. Investoinnit uusiutuvan energian tuotantoon ovat myös hyvä keino lievittää taloustaantumaa. Keskustan eduskuntaryhmä vaatiikin, että syksyn lisäbudjetissa on lisättävä valtuuksia investointiavustusten myöntämiseksi uusiutuvan energian hankkeisiin.
Syöttötariffien käyttöönotto antaa ensi vuodesta lukien sysäyksen tuulivoiman ja biokaasun tuotannolle. Metsät tarjoavat suurimman mahdollisuuden lisätä uusiutuvan energian tuotantoa. Metsäteollisuuden yhteydessä tapahtuva tuotanto pitää säilyttää. Metsiemme kasvu antaa mahdollisuuden lisätä metsähakkeen käyttöä jopa 15 miljoonaan kuutioon nykyisestä neljästä miljoonasta kuutiosta.
Metsäenergian lisäystavoitteen saavuttaminen edellyttää Kemera-avustusten lisäämistä ja liikenneverkoston kunnon parantamista ja logistiikan kehittämistä niin maalla kuin vesiväylillä. Keskustan eduskuntaryhmä on valmis myös uusiin metsäenergian edistämistoimiin, jos metsähakkeen käyttö ei muutoin kasva riittävän nopeasti.
Puubiomassasta voidaan valmistaa myös biodieseliä liikenteeseen tai lämmitysöljyksi. Biodieseltuotanto voi olla merkittävä uuden metsäteollisuuden kasvuala. Kehityksen vauhdittamiseksi pitääkin harkita uusiutuvan liikennepolttonesteen 10 prosentin osuuden tavoitteen nopeuttamista.
Turpeen käyttöä energiantuotannossa puoltaa omavaraisuuden lisääminen ja huoltovarmuuden parantaminen. Turpeen käyttöä tulee edistää liikennepolttonesteiden tuotannossa ja yhdistetyssä sähkön- ja lämmön tuotannossa ympäristövaikutukset huomioon ottaen.
Energiatavoitteet avaavat Suomelle monia mahdollisuuksia
Kunnianhimoiset ja välttämättömät energiatavoitteet avaavat Suomelle paljon mahdollisuuksia. Uuden teknologian kehittäminen ja rakentaminen parantaa työllisyyttä ja luo yrittämisen mahdollisuuksia. Hajautettu energiantuotanto edistää työllisyyttä koko Suomessa. Kyse on merkittävästä aluepoliittisesta piristysruiskeesta.
Hallituksen on edelleen panostettava energia- ja ympäristöteknologian tutkimukseen ja kehitykseen, jotta mahdollisuudet muuttuvat todeksi. Kohtuuhintaisen energian saanti on merkittävä teollisuuden kilpailukykyyn vaikuttava tekijä. Siksi tuotantokapasiteettia tarvitaan lisää ja samalla tarvitaan lisää kilpailua sähkömarkkinoille.
Sähköverkon toimivuus on keskeinen yhteiskunnan palvelu. Keskustajohtoisen hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi eilen aivan perustellusti, että valtio hankkii Fingridin osake-enemmistön. Tämä on turvaamassa sitä, että kantaverkko säilyy omissa käsissä.
Keskustan eduskuntaryhmän mielestä Suomen on toimittava aktiivisesti niin EU:n sisällä kuin esimerkiksi suhteessa Venäjään kansainvälisen ilmastosopimuksen saavuttamiseksi. Kun kansainvälinen ilmastosopimus saavutetaan, merkitsee se samalla suurella todennäköisyydellä meille entistä vaativampia tavoitteita.
Keskustan eduskuntaryhmä on valmis ottamaan haasteen vastaan. Haluamme nopeuttaa hallituksen hyvään vauhtiin päässyttä työtä ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ja samalla elvyttää Suomen taloutta.
10.6.2009 OP-metsäpäivä
Metsillä suuri rooli ilmastopolitiikassa
Metsien merkitys ja arvo kasvaa ilmastopolitiikan myötä tulevaisuudessa. Puuraaka-aine saavuttaa kilpailuetua esimerkiksi rakentamisessa betoniin ja teräkseen verrattuna, kun materiaalien ilmastokuormitus siirtyy hintoihin tiukkenevien päästörajojen ja laajenevan päästökaupan myötä. Vastaava kilpailuetu voi olla saavutettavissa puuperäisillä tuotteilla myös kemianteollisuuden raaka-aineina.
Kasvava osuus biomassatuotannosta käytetään korvaamaan fossiilisia energialähteitä. Meillä puun käyttöä lisätään valtavasti metsähakkeen muodossa. Puupohjaista biodieseliä odotetaan markkinoille niin liikenne- kuin lämmityskäyttöön ensi vuosikymmenellä.
Metsien hiilinielut tulevat osaksi ilmastopolitiikkaa yhtenä päästövähennyskeinona. Hiilinielulaskelmien on perustuttava aitoon metsien puuvarannon tarkasteluun. Silloin metsien kasvukyvystä huolehtiminen on kannattavaa myös ilmastoperusteilla.
Hiilivoimaloihin kehitettävä CCS-tekniikka voi kaukana tulevaisuudessa toimia myös biomassavoimaloissa. Se tarjoaisi keinon myös alentaa ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta, kun puun kasvaessaan sitoma hiili voitaisiin poistaa ilmakehän kierrosta geologisella varastoinnilla.
2.6.2009:
Äänestämään eurovaaleissa
Talouslama ja ilmastonmuutos koskettavat välillisesti jokaisen suomalaisen elämää. Suunnilleen puolet lainsäädännöstämme on yhteiseurooppalaista. Euroopan parlamentti ja siellä työskentelevät mepit pystyvät vaikuttamaan meitä koskevaan lainsäädäntöön. Myös maailmanlaajuisissa haasteissa vain yhteistyöllä päästään tuloksiin.
Tämän kaltaisiin tehtäviin ollaan lähettämässä Suomesta 13 europarlamentaarikkoa ensi sunnuntaina.
Ei ole yhdentekevää ketkä Suomea edustavat. Mielestäni mepeiltä vaaditaan kokemusta lainsäädännöstä, sillä sitä he päätyökseen tulevat tekemään. Siksi kansanedustajuus kotimaassa on vahva lähtökohta työlle europarlamentissa. Samoin aiempi kokemus kansainvälisistä tehtävistä auttaa tarttumaan hommiin välittömästi. Aikaa ei kulu ihmettelyyn.
Kaakkois-Suomi tarvitsee oman mepin. Meille erityisen tärkeitä ovat EU:n ja Venäjän väliset kysymykset, liittyivätpä ne sitten liikenteeseen, rajan toimivuuteen tai taloussuhteisiin. Näiden asioiden ymmärtämistä helpottaa omakohtainen kokemus rajamaakuntien elämästä. Näillä perusteilla oma ehdokkaani on kansanedustaja Markku Laukkanen.
Vain ääntä käyttämällä voi vaikuttaa lopputulokseen. Siis äänestämään.
Kimmo Tiilikainen
kansanedustaja
Etelä-Karjala
26.5.2009:
Keskustan Ympäristövaliokuntaryhmän kannanotto:
SAIMAANNORPAN SUOJELU ON VARMISTETTAVA TARVITTAESSA LAILLA
Saimaannorpan kohtalo on suomalaisten käsissä. Norpan suojelu edellyttää monia toimia kuten kalastusrajoituksia, moottorikelkkailun ohjausta ja tulevaisuudessa jopa pesimärantojen lumettamista. Tämän kevään ja alkukesän aikana on vapaaehtoisuuteen pohjautuen pyritty saamaan kalastajat luopumaan verkkokalastuksesta. On syytä selvittää, miten tässä on onnistuttu. Verkkokalastuksen seuranta ei ole mahdoton tehtävä, koska verkot pitää aina merkitä näkyvällä tavalla.
Keskustan ympäristövaliokuntaryhmä katsoo, että saimaannorpan suojelu on ensi keväänä varmistettava lainsäädännöllä, mikäli ilmenee, etteivät Saimaalla toimivat kalastajat ole vapaaehtoisesti riittävässä määrin luopuneet kevään ja alkukesän verkkokalastuksesta.
Keskustan ympäristövaliokuntaryhmä vetoaa kalastajiin, jotta verkot vaihdettaisiin esimerkiksi katiskoihin jo tänä kesänä. Kolmen kuukauden verkkokalastuksesta pidättäytyminen norppa-alueilla ei ole kohtuuton vaatimus vapaa-ajan kalastajille. Ammatikseen verkoilla kalastavia on niin pieni määrä, että valtiolla on varaa maksaa heille korvausta taloudellisesta menetyksestä.
15.5.2009:
Väyläviraston 150 työpaikkaa Lappeenrantaan
- Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmän tänään julkistettu esitys alueellistamisen osalta on hyvä ja jopa ylittää odotukset,
koska painopiste on selvästi Lappeenrannassa, toteaa kansanedustaja Kimmo Tiilikainen (kesk.)
- Nyt näyttää hyvältä ja toivotaan, että valtioneuvosto kesäkuussa siunaa työryhmän yksimielisen esityksen, jolloin vasta asialle saadaan lopullinen varmistus, sanoo Tiilikainen.
Uutisvuoksen alakerta 13.5.2009
Vaihtoehto YLE-maksulle
TV-lupa järjestelmä on tullut tiensä päähän. Yleisradion tuottamat julkiset tietopalvelut eivät enää millään muotoa ole sidottuja televisioon. Siksi ei ole perusteltua, että TV-vastaanottimen hallinta olisi peruste joko osallistua Yleisradion rahoitukseen tai välttyä siltä.
Yksinkertaisinta olisi, jos YLEn menot voitaisiin kattaa valtion budjetista erillisen maksun perimisen sijaan ikään kuin veron kevennyksenä. Tästä ei kuitenkaan löytynyt sopua edellisissä hallitusneuvotteluissa. Veronkevennysvara käytettiin muihin kohteisiin ja talouden taantuma ei anna enää mahdollisuutta uusiin kevennyksiin. Siksi on välttämätöntä että TV-luvasta luovuttaessa tilalle tarvitaan joku korvaava rahoitus varmistamaan puolueettoman julkisen tiedonvälityksen tulevaisuus Suomessa.
Asiaa pohtinut työryhmä esitti, että tilalle tulisi uusi mediamaksu tai YLE-vero, kuten maksua on alettu kutsua. Se olisi noin 70 euroa nykyistä TV-lupaa halvempi, joten kaikki luvanhaltijat hyötyisivät. Koska maksu ulotettaisiin koskemaan kaikkia kansalaisia, alkoi välittömästi keskustelu siitä keneltä maksua ei ainakaan pitäisi periä.
Ehdotan edelleen, että Yleisradion rahoitus hoidettaisiin suoraan valtion budjetin kautta. Sitä ei voi kuitenkaan kukaan vastuullinen poliitikko esittää, jollei esitä samalla, mistä tarvittavat 450 miljoonaa euroa otetaan tai miten ne kerätään.
Siksi ehdotankin, että erillisen YLE-veron lanseeraamisen sijaan tarvittava vero kerätään korottamalla yleistä arvonlisäveroprosenttia nykyisestä 22:sta 23 prosenttiin. Korotus toisi valtion kassaan noin 500 miljoonaa euroa. Kutsuttakoon sitä prosenttia sitten vaikkapa YLE-veroksi. Tämä olisi monessa suhteessa parempi tapa kerätä tarvittava rahoitus, kuin kokonaan uuden maksun luominen.
Keräämällä YLEn rahoitus arvonlisäveroprosenttia korottamalla vältytään vaikealta rajan vedolta, keneltä uusi YLE-maksu pitäisi periä ja keneltä ei.
Ehdottamani malli ei myöskään rasittaisi yrityksiä, sillä arvonlisävero on niissä vain läpikulkuerä. Tämäkin on merkittävä seikka nyt, kun myös monet palvelualojen yritykset kamppailevat selviämisestä vaikeana aikana.
Arvonlisäverona kerättävä maksu olisi erillistä YLE-maksua oikeudenmukaisempi. Kaikki osallistuisivat tarpeellisen julkisen palvelun rahoittamiseen. Maksu ei olisi kuitenkaan tasasumma tuloista riippumatta, vaan kansalaiset maksaisivat Yleisradion rahoituksesta omaa yleistä kulutusosuuttaan vastaavasti. Tällöin suurituloiset maksaisivat enemmän kuin pienituloiset.
Neljäs peruste uutta erillistä maksua vastaan on yleinen tuottavuusajattelu, jonka pitäisi ohjata myös Valtiovarainministeriön toimintaa. Tarpeettoman uuden byrokratian ja erillisen uuden veron kehittelyn sijasta ALV:n korotus yhdellä prosenttiyksiköllä olisi hallinnollisesti helppo ja kustannuksiltaan edullinen järjestelmä toteuttaa.
30.4.2009:
Ympäristöasiat esillä eduskunnassa
Tiilikainen: Saimaannorpan osalta tavoite on tärkein
Eduskunta keskusteli tällä viikolla EU:n ympäristödirektiivin täytäntöönpanosta, kun Suomikin nyt vihdoin hankalan ja pitkän valmistelutyön jälkeen hyväksyy tätä koskevan lainsäädännön. Tiilikainen totesi, että valiokuntakäsittelyssä tuli esille nimenomaan tämän lainsäädännön ennaltaehkäisevä vaikutus, joka muistuttaa toimijoille, että vakavissa tilanteissa toimijoilla on korvausvelvollisuus. Tavoitteena tuleekin olla, ettei lakia tarvitsisi koskaan soveltaa, aivan kuten ympäristösuojelulainsäädännön yleinenkin periaate on välttää vahingot.
Tiilikainen pitää nykyistä Natura-verkkoa riittävänä. Uusi laki määrittelee luontovahingon, joka koskee luontotyyppejä ja-lajeja ja toki suojeltavia kohteita ja lajeja löytyy myös Natura-alueen ulkopuolelta.
Saimaannorpalle laki ei ole pelastus, vapaa-ajankalastukseen ei tällä lailla vielä pystytä puuttumaan, vaan Suomen uhanalaisimman eläinlajin tulevaisuus jää muun lainsäädännön ja asetusten tehtäväksi, totesi Tilikainen puheessaan eduskunnassa. Hän myönsi toivoneensa, että joillekin merkittävimmille alueille olisi pystytty asetuksella tekemään rajauksia. Norpalle suurin uhka on vapaa-ajankalastus ja jatkossa Tiilikainen odottaakin hallitukselta lääkkeitä ja oikeanlaisia toimenpiteitä, joilla tavoite ainutlaatuisen lajin säilymiseksi saavutetaan.
Tiilikainen: Ympäristönäkökulma on erittäin merkittävä julkisissa hankinnoissa
Kuluneella viikolla eduskuntaa puhutti myös Valtioneuvoston selonteko hankintalakiuudistuksesta. Laki on toiminut reilut puolitoista vuotta ja tuonut esille niin huonoja kuin hyviä puolia toimivuudestaan.
Tiilikainen kehui hankintalain aikaansaamaa kilpailua sekä yleisen tiedon lisääntymistä julkisista hankinnoista. Sensijaan hän arvosteli kuntien byrokratian kasvua sekä jatkuvaa epävarmuutta, onko pykälät tulleet täytettyä tarjouksissa.
Valiokuntakäsittelyssä tarjouskilpailujen kynnysarvoa esitettiinkin kaksinkertaistettavaksi jo ensi vuoden alusta, kuitenkin turvaten pienempienkin hankintojen julkisuus. Kynnysarvojen nostolla vältetään tarpeeton pienten hankintojen kilpailutus ja vähennetään samalla markkinaoikeuden kuormitusta.
Tiilikainen piti julkisten hankintojen ympäristönäkökulmaa erittäin merkittävänä ja oli tyytyväinen, että hallitus on tehnyt periaatepäätöksen kestävien hankíntojen edistämiseksi. Hän korosti kuitenkin, että ennen kuin velvoittavuuteen ympäristönäkökulmien huomioon ottamisessa julkisissa hankinnoissa voidaan mennä, tarvitaan paljon neuvontaa, koulutusta ja ennenkaikkea internet-työkalupakki julkisia hankintoja hoitavan henkilöstön työkaluksi.
Puheenvuoro 8.4.2009
Tiilikainen: Luonnonvarastrategia haastaa hallituksen
Uunituore kansallinen luonnonvarastrategia vastaa luonnonvarojen lisääntyvän maailmanlaajuisen käytön vaativammaksi muuttuvaan haasteeseen. Sitran vetämä ja laajan asiantuntijajoukon kokoama strategia kannustaa luonnonvara-ajatteluun, joka edistää kilpailukykyä, hyvinvointia ja ympäristövastuuta. Strategia luovutettiin 8.4.2009 pääministeri Matti Vanhaselle.
Puheenvuoro 8.4.2009:
"Talouskriisin ohella maailmassa on samaan aikaan ilmastokriisi, energiakriisi ja ruokakriisi. Kaikissa on kyse yli varojen elämisestä. Talouskriisi alkoi, kun luototus ylitti maksukyvyn, muissa kriiseissä on kyse luonnonvarojen käytöstä yli luonnon kantokyvyn. Kestävää talouskasvua ei voida rakentaa vanhaan malliin. Tarvitaan uutta.
Taantuma ja elvytys tarjoavat myös mahdollisuuksia. Taantumasta pitäisi pyrkiä ulos uudessa ekologisesti kestävämmässä asennossa. Tarvitsemme irtikytkentöjä. Materiaalitehokkuus, energiatehokkuus ja päästöjen minimointi ovat avainkäsitteitä uudessa kestävässä taloudessa.
Suomi on vientiriippuvainen kansantalous. Kilpailukyvyn säilyttääksemme meidän on koko ajan pohdittava, mitä maailmalla tarvitaan. Maailma kaipaa ratkaisuja luonnonvarojen ylikulutuksen ja ilmastokriisin uhkiin.
Suomessa puolestaan on runsaasti luonnonvaroja, kestävän käytön perinne sekä korkea osaaminen ja teknologia. Näitä älykkäästi yhdistämällä voimme kohentaa oman taloutemme kestävyyttä ja luoda uusia ratkaisuja ja kasvualoja vientimarkkinoille. Se vaatii voimakasta satsausta alan tutkimukseen, tuotekehitykseen ja innovaatioiden kaupallistamiseen.
Luonnonvarastrategiassa on tunnistettu kaksi suurta aluetta, joihin kannattaa panostaa. Ensimmäinen on biotalous, jossa esimerkiksi metsävaroja käytetään perinteisten alojen lisäksi kemianteollisuudessa, uusina materiaaleina ja energiana. Toinen alue on materiaalikiertojen oleellinen tehostaminen niin teollisuudessa kuin läpi yhteiskunnan. Kestävän talouden maailmassa ei ole varaa haaskata mitään.
Luonnonvarastrategia tarjoaa positiivisen haasteen hallitukselle. Se sopii hyvin myös pääministeri Vanhasen Työtä Suomessa -kasvualoitteen sisällöksi. Strategia konkreettisine ensiaskeleineen on kuin kartta ja kompassi lähiajan sumuisille vuosille. Se valaa uskoa kestävään talouteen, kunhan toimeen tartutaan.
Seuraavaksi pallo siirtyy hallitukselle. Miten se vie strategiaa eteenpäin kotimaassa ja myös EU:ssa? Ja kuka ottaa vastatakseen kokonaisuudesta joka ulottuu yli hallinnonrajojen? Odotukset ympäristön ja talouden ristiriidan kääntämisestä vahvaksi synergiaksi kohdistuvat hallitukseen. Tätä hetkeä ei ole vara hukata."