Palaute »
Ajankohtaista
245.6.2009
Eduskunta siirtyi kesätauolle
Suomen energiatavoitteet sisältävät sekä haasteita että mahdollisuuksia
Ilmastonmuutoksen hillintä on noussut kansainvälisen politiikan keskiöön maailmanlaajuisesti. Viimeisimmät tiedot muutoksen etenemisvauhdista ylittävät aikaisemmat arviot. Se haastaa kansainvälisen yhteisön ja yksittäiset valtiot toimimaan entistä ripeämmin päästöjen vähentämiseksi.
Suomen ilmasto- ja energiastrategiassa hahmotellaan toimet, joilla Suomi vastaa haasteeseen ja samalla täyttää EU:n sitoumukset. Keskustan eduskuntaryhmä korostaa, että kyseessä on vasta suunnan käännös ja alku matkalla kohti vähähiilistä yhteiskuntaa.
Ilmastopolitiikka ohjaa energiapolitiikkaa. Päästöjen vähentäminen maapallon kantokyvyn tasolle on tärkein tavoite. Se koskee energiantuotantoa, teollisuutta, asumista, liikkumista ja kaikkia yhteiskunnan osa-alueita. On hienoa, että suomalaisilla on runsaasti halua ja valmiuksia esimerkiksi säästää energiaa.
Teollisuuden ja energiantuotannon osalta päästöjen vähennys tapahtuu kustannustehokkaasti EU:n laajuisen päästökaupan kautta. Omilla toimillamme meidän on varmistettava päästöjen vähentäminen 16 prosentilla päästökaupan ulkopuolisilla aloilla. Nämä toimet ohjaavat tulevaisuudessa osaltaan arkipäiväämme, sillä vähennyksiä tarvitaan esimerkiksi lämmityksessä, liikenteessä, maataloudessa ja jätehuollossa.
Strategian keskeisin ansio on kokonaisenergiankulutuksen kääntäminen laskuun. Toisaalta fossiilisen energian korvaaminen uusiutuvalla ja energiaomavaraisuutemme lisääminen edellyttävät mittavia investointeja uuteen energiantuotantokapasiteettiin. Yhteiskunnan sähköistyminen merkitsee myös sitä, että sähkön osuus energian kokonaiskulutuksesta kasvaa.
Energiatehokkuutta on edistettävä
Talouden taantuma ja teollisuuden rakennemuutos ovat pudottaneet erityisesti sähkön kulutusta strategian ennusteista. Keskustan eduskuntaryhmän mielestä hallituksen onkin arvioitava energian- ja sähkönkulutuksen ennustetta ja uuden energiantuotantokapasiteetin tarvetta uudelleen esimerkiksi ydinvoimalupahakemusten käsittelyn yhteydessä.
Energiatehokkuuden edistäminen ja energian säästö ovat tärkeitä keinoja strategian tavoitteiden saavuttamiseksi. Strategian käsittelyn loppuvaiheissa energiatehokkuustoimikunta esitti konkreettisia keinoja energiatehokkuuden parantamiseksi. Keskustan eduskuntaryhmä toteaa tyydytyksellä, että mahdollisuudet energiatehokkuuden alueella ovat strategiassa alun perin ennakoitua paremmat. Energiatehokkuutta edistäviin toimiin onkin ryhdyttävä ripeästi. Sähkön ja lämmön yhteistuotantoa on lisättävä, vapaaehtoisten energiatehokkuussopimukset on saatava kattavammiksi ja energiakatselmuksia on toteutettava entistä järjestelmällisemmin. Motivan rooli on tässä keskeinen myös jatkossa.
Toisin kuin sosiaalidemokraatit väittävät vastalauseessaan, hallitus on huomioinut myös ilmastotavoitteet talouspolitiikassaan sekä edistää energiatehokkuutta ja energian säästämistä.
Metsissä on runsaasti uusiutuvaa energiaa
Uusiutuvan energian osuuden nosto 38 prosenttiin energiankulutuksesta vuoteen 2020 mennessä on haastava tehtävä. Haasteen vaativuutta lisää se, että suljettujen sellu- ja paperitehtaiden mukana bioenergiantuotanto on alentunut ja uusiutuvan energian osuus energian loppukulutuksesta on laskenut noin 1,5 prosenttiyksiköllä. Tarvitsemme lisää bioenergiaa metsistä, tuulisähköä, biokaasua, maalämpöä, vesivoimaa ja peltoenergiaa sekä jätteiden hyödyntämistä energian tuotannossa.
Ministeri Pekkarinen onkin pannut tuulemaan. Jo kuluvana vuonna on myönnetty lähes 70 miljoonaa euroa uusiutuvan energian investointiavustuksiin. Investoinnit uusiutuvan energian tuotantoon ovat myös hyvä keino lievittää taloustaantumaa. Keskustan eduskuntaryhmä vaatiikin, että syksyn lisäbudjetissa on lisättävä valtuuksia investointiavustusten myöntämiseksi uusiutuvan energian hankkeisiin.
Syöttötariffien käyttöönotto antaa ensi vuodesta lukien sysäyksen tuulivoiman ja biokaasun tuotannolle. Metsät tarjoavat suurimman mahdollisuuden lisätä uusiutuvan energian tuotantoa. Metsäteollisuuden yhteydessä tapahtuva tuotanto pitää säilyttää. Metsiemme kasvu antaa mahdollisuuden lisätä metsähakkeen käyttöä jopa 15 miljoonaan kuutioon nykyisestä neljästä miljoonasta kuutiosta.
Metsäenergian lisäystavoitteen saavuttaminen edellyttää Kemera-avustusten lisäämistä ja liikenneverkoston kunnon parantamista ja logistiikan kehittämistä niin maalla kuin vesiväylillä. Keskustan eduskuntaryhmä on valmis myös uusiin metsäenergian edistämistoimiin, jos metsähakkeen käyttö ei muutoin kasva riittävän nopeasti.
Puubiomassasta voidaan valmistaa myös biodieseliä liikenteeseen tai lämmitysöljyksi. Biodieseltuotanto voi olla merkittävä uuden metsäteollisuuden kasvuala. Kehityksen vauhdittamiseksi pitääkin harkita uusiutuvan liikennepolttonesteen 10 prosentin osuuden tavoitteen nopeuttamista.
Turpeen käyttöä energiantuotannossa puoltaa omavaraisuuden lisääminen ja huoltovarmuuden parantaminen. Turpeen käyttöä tulee edistää liikennepolttonesteiden tuotannossa ja yhdistetyssä sähkön- ja lämmön tuotannossa ympäristövaikutukset huomioon ottaen.
Energiatavoitteet avaavat Suomelle monia mahdollisuuksia
Kunnianhimoiset ja välttämättömät energiatavoitteet avaavat Suomelle paljon mahdollisuuksia. Uuden teknologian kehittäminen ja rakentaminen parantaa työllisyyttä ja luo yrittämisen mahdollisuuksia. Hajautettu energiantuotanto edistää työllisyyttä koko Suomessa. Kyse on merkittävästä aluepoliittisesta piristysruiskeesta.
Hallituksen on edelleen panostettava energia- ja ympäristöteknologian tutkimukseen ja kehitykseen, jotta mahdollisuudet muuttuvat todeksi. Kohtuuhintaisen energian saanti on merkittävä teollisuuden kilpailukykyyn vaikuttava tekijä. Siksi tuotantokapasiteettia tarvitaan lisää ja samalla tarvitaan lisää kilpailua sähkömarkkinoille.
Sähköverkon toimivuus on keskeinen yhteiskunnan palvelu. Keskustajohtoisen hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi eilen aivan perustellusti, että valtio hankkii Fingridin osake-enemmistön. Tämä on turvaamassa sitä, että kantaverkko säilyy omissa käsissä.
Keskustan eduskuntaryhmän mielestä Suomen on toimittava aktiivisesti niin EU:n sisällä kuin esimerkiksi suhteessa Venäjään kansainvälisen ilmastosopimuksen saavuttamiseksi. Kun kansainvälinen ilmastosopimus saavutetaan, merkitsee se samalla suurella todennäköisyydellä meille entistä vaativampia tavoitteita.
Keskustan eduskuntaryhmä on valmis ottamaan haasteen vastaan. Haluamme nopeuttaa hallituksen hyvään vauhtiin päässyttä työtä ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ja samalla elvyttää Suomen taloutta.
10.6.2009 OP-metsäpäivä
Metsillä suuri rooli ilmastopolitiikassa
Metsien merkitys ja arvo kasvaa ilmastopolitiikan myötä tulevaisuudessa. Puuraaka-aine saavuttaa kilpailuetua esimerkiksi rakentamisessa betoniin ja teräkseen verrattuna, kun materiaalien ilmastokuormitus siirtyy hintoihin tiukkenevien päästörajojen ja laajenevan päästökaupan myötä. Vastaava kilpailuetu voi olla saavutettavissa puuperäisillä tuotteilla myös kemianteollisuuden raaka-aineina.
Kasvava osuus biomassatuotannosta käytetään korvaamaan fossiilisia energialähteitä. Meillä puun käyttöä lisätään valtavasti metsähakkeen muodossa. Puupohjaista biodieseliä odotetaan markkinoille niin liikenne- kuin lämmityskäyttöön ensi vuosikymmenellä.
Metsien hiilinielut tulevat osaksi ilmastopolitiikkaa yhtenä päästövähennyskeinona. Hiilinielulaskelmien on perustuttava aitoon metsien puuvarannon tarkasteluun. Silloin metsien kasvukyvystä huolehtiminen on kannattavaa myös ilmastoperusteilla.
Hiilivoimaloihin kehitettävä CCS-tekniikka voi kaukana tulevaisuudessa toimia myös biomassavoimaloissa. Se tarjoaisi keinon myös alentaa ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta, kun puun kasvaessaan sitoma hiili voitaisiin poistaa ilmakehän kierrosta geologisella varastoinnilla.
2.6.2009:
Äänestämään eurovaaleissa
Talouslama ja ilmastonmuutos koskettavat välillisesti jokaisen suomalaisen elämää. Suunnilleen puolet lainsäädännöstämme on yhteiseurooppalaista. Euroopan parlamentti ja siellä työskentelevät mepit pystyvät vaikuttamaan meitä koskevaan lainsäädäntöön. Myös maailmanlaajuisissa haasteissa vain yhteistyöllä päästään tuloksiin.
Tämän kaltaisiin tehtäviin ollaan lähettämässä Suomesta 13 europarlamentaarikkoa ensi sunnuntaina.
Ei ole yhdentekevää ketkä Suomea edustavat. Mielestäni mepeiltä vaaditaan kokemusta lainsäädännöstä, sillä sitä he päätyökseen tulevat tekemään. Siksi kansanedustajuus kotimaassa on vahva lähtökohta työlle europarlamentissa. Samoin aiempi kokemus kansainvälisistä tehtävistä auttaa tarttumaan hommiin välittömästi. Aikaa ei kulu ihmettelyyn.
Kaakkois-Suomi tarvitsee oman mepin. Meille erityisen tärkeitä ovat EU:n ja Venäjän väliset kysymykset, liittyivätpä ne sitten liikenteeseen, rajan toimivuuteen tai taloussuhteisiin. Näiden asioiden ymmärtämistä helpottaa omakohtainen kokemus rajamaakuntien elämästä. Näillä perusteilla oma ehdokkaani on kansanedustaja Markku Laukkanen.
Vain ääntä käyttämällä voi vaikuttaa lopputulokseen. Siis äänestämään.
Kimmo Tiilikainen
kansanedustaja
Etelä-Karjala
26.5.2009:
Keskustan Ympäristövaliokuntaryhmän kannanotto:
SAIMAANNORPAN SUOJELU ON VARMISTETTAVA TARVITTAESSA LAILLA
Saimaannorpan kohtalo on suomalaisten käsissä. Norpan suojelu edellyttää monia toimia kuten kalastusrajoituksia, moottorikelkkailun ohjausta ja tulevaisuudessa jopa pesimärantojen lumettamista. Tämän kevään ja alkukesän aikana on vapaaehtoisuuteen pohjautuen pyritty saamaan kalastajat luopumaan verkkokalastuksesta. On syytä selvittää, miten tässä on onnistuttu. Verkkokalastuksen seuranta ei ole mahdoton tehtävä, koska verkot pitää aina merkitä näkyvällä tavalla.
Keskustan ympäristövaliokuntaryhmä katsoo, että saimaannorpan suojelu on ensi keväänä varmistettava lainsäädännöllä, mikäli ilmenee, etteivät Saimaalla toimivat kalastajat ole vapaaehtoisesti riittävässä määrin luopuneet kevään ja alkukesän verkkokalastuksesta.
Keskustan ympäristövaliokuntaryhmä vetoaa kalastajiin, jotta verkot vaihdettaisiin esimerkiksi katiskoihin jo tänä kesänä. Kolmen kuukauden verkkokalastuksesta pidättäytyminen norppa-alueilla ei ole kohtuuton vaatimus vapaa-ajan kalastajille. Ammatikseen verkoilla kalastavia on niin pieni määrä, että valtiolla on varaa maksaa heille korvausta taloudellisesta menetyksestä.
15.5.2009:
Väyläviraston 150 työpaikkaa Lappeenrantaan
- Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmän tänään julkistettu esitys alueellistamisen osalta on hyvä ja jopa ylittää odotukset,
koska painopiste on selvästi Lappeenrannassa, toteaa kansanedustaja Kimmo Tiilikainen (kesk.)
- Nyt näyttää hyvältä ja toivotaan, että valtioneuvosto kesäkuussa siunaa työryhmän yksimielisen esityksen, jolloin vasta asialle saadaan lopullinen varmistus, sanoo Tiilikainen.
Uutisvuoksen alakerta 13.5.2009
Vaihtoehto YLE-maksulle
TV-lupa järjestelmä on tullut tiensä päähän. Yleisradion tuottamat julkiset tietopalvelut eivät enää millään muotoa ole sidottuja televisioon. Siksi ei ole perusteltua, että TV-vastaanottimen hallinta olisi peruste joko osallistua Yleisradion rahoitukseen tai välttyä siltä.
Yksinkertaisinta olisi, jos YLEn menot voitaisiin kattaa valtion budjetista erillisen maksun perimisen sijaan ikään kuin veron kevennyksenä. Tästä ei kuitenkaan löytynyt sopua edellisissä hallitusneuvotteluissa. Veronkevennysvara käytettiin muihin kohteisiin ja talouden taantuma ei anna enää mahdollisuutta uusiin kevennyksiin. Siksi on välttämätöntä että TV-luvasta luovuttaessa tilalle tarvitaan joku korvaava rahoitus varmistamaan puolueettoman julkisen tiedonvälityksen tulevaisuus Suomessa.
Asiaa pohtinut työryhmä esitti, että tilalle tulisi uusi mediamaksu tai YLE-vero, kuten maksua on alettu kutsua. Se olisi noin 70 euroa nykyistä TV-lupaa halvempi, joten kaikki luvanhaltijat hyötyisivät. Koska maksu ulotettaisiin koskemaan kaikkia kansalaisia, alkoi välittömästi keskustelu siitä keneltä maksua ei ainakaan pitäisi periä.
Ehdotan edelleen, että Yleisradion rahoitus hoidettaisiin suoraan valtion budjetin kautta. Sitä ei voi kuitenkaan kukaan vastuullinen poliitikko esittää, jollei esitä samalla, mistä tarvittavat 450 miljoonaa euroa otetaan tai miten ne kerätään.
Siksi ehdotankin, että erillisen YLE-veron lanseeraamisen sijaan tarvittava vero kerätään korottamalla yleistä arvonlisäveroprosenttia nykyisestä 22:sta 23 prosenttiin. Korotus toisi valtion kassaan noin 500 miljoonaa euroa. Kutsuttakoon sitä prosenttia sitten vaikkapa YLE-veroksi. Tämä olisi monessa suhteessa parempi tapa kerätä tarvittava rahoitus, kuin kokonaan uuden maksun luominen.
Keräämällä YLEn rahoitus arvonlisäveroprosenttia korottamalla vältytään vaikealta rajan vedolta, keneltä uusi YLE-maksu pitäisi periä ja keneltä ei.
Ehdottamani malli ei myöskään rasittaisi yrityksiä, sillä arvonlisävero on niissä vain läpikulkuerä. Tämäkin on merkittävä seikka nyt, kun myös monet palvelualojen yritykset kamppailevat selviämisestä vaikeana aikana.
Arvonlisäverona kerättävä maksu olisi erillistä YLE-maksua oikeudenmukaisempi. Kaikki osallistuisivat tarpeellisen julkisen palvelun rahoittamiseen. Maksu ei olisi kuitenkaan tasasumma tuloista riippumatta, vaan kansalaiset maksaisivat Yleisradion rahoituksesta omaa yleistä kulutusosuuttaan vastaavasti. Tällöin suurituloiset maksaisivat enemmän kuin pienituloiset.
Neljäs peruste uutta erillistä maksua vastaan on yleinen tuottavuusajattelu, jonka pitäisi ohjata myös Valtiovarainministeriön toimintaa. Tarpeettoman uuden byrokratian ja erillisen uuden veron kehittelyn sijasta ALV:n korotus yhdellä prosenttiyksiköllä olisi hallinnollisesti helppo ja kustannuksiltaan edullinen järjestelmä toteuttaa.
30.4.2009:
Ympäristöasiat esillä eduskunnassa
Tiilikainen: Saimaannorpan osalta tavoite on tärkein
Eduskunta keskusteli tällä viikolla EU:n ympäristödirektiivin täytäntöönpanosta, kun Suomikin nyt vihdoin hankalan ja pitkän valmistelutyön jälkeen hyväksyy tätä koskevan lainsäädännön. Tiilikainen totesi, että valiokuntakäsittelyssä tuli esille nimenomaan tämän lainsäädännön ennaltaehkäisevä vaikutus, joka muistuttaa toimijoille, että vakavissa tilanteissa toimijoilla on korvausvelvollisuus. Tavoitteena tuleekin olla, ettei lakia tarvitsisi koskaan soveltaa, aivan kuten ympäristösuojelulainsäädännön yleinenkin periaate on välttää vahingot.
Tiilikainen pitää nykyistä Natura-verkkoa riittävänä. Uusi laki määrittelee luontovahingon, joka koskee luontotyyppejä ja-lajeja ja toki suojeltavia kohteita ja lajeja löytyy myös Natura-alueen ulkopuolelta.
Saimaannorpalle laki ei ole pelastus, vapaa-ajankalastukseen ei tällä lailla vielä pystytä puuttumaan, vaan Suomen uhanalaisimman eläinlajin tulevaisuus jää muun lainsäädännön ja asetusten tehtäväksi, totesi Tilikainen puheessaan eduskunnassa. Hän myönsi toivoneensa, että joillekin merkittävimmille alueille olisi pystytty asetuksella tekemään rajauksia. Norpalle suurin uhka on vapaa-ajankalastus ja jatkossa Tiilikainen odottaakin hallitukselta lääkkeitä ja oikeanlaisia toimenpiteitä, joilla tavoite ainutlaatuisen lajin säilymiseksi saavutetaan.
Tiilikainen: Ympäristönäkökulma on erittäin merkittävä julkisissa hankinnoissa
Kuluneella viikolla eduskuntaa puhutti myös Valtioneuvoston selonteko hankintalakiuudistuksesta. Laki on toiminut reilut puolitoista vuotta ja tuonut esille niin huonoja kuin hyviä puolia toimivuudestaan.
Tiilikainen kehui hankintalain aikaansaamaa kilpailua sekä yleisen tiedon lisääntymistä julkisista hankinnoista. Sensijaan hän arvosteli kuntien byrokratian kasvua sekä jatkuvaa epävarmuutta, onko pykälät tulleet täytettyä tarjouksissa.
Valiokuntakäsittelyssä tarjouskilpailujen kynnysarvoa esitettiinkin kaksinkertaistettavaksi jo ensi vuoden alusta, kuitenkin turvaten pienempienkin hankintojen julkisuus. Kynnysarvojen nostolla vältetään tarpeeton pienten hankintojen kilpailutus ja vähennetään samalla markkinaoikeuden kuormitusta.
Tiilikainen piti julkisten hankintojen ympäristönäkökulmaa erittäin merkittävänä ja oli tyytyväinen, että hallitus on tehnyt periaatepäätöksen kestävien hankíntojen edistämiseksi. Hän korosti kuitenkin, että ennen kuin velvoittavuuteen ympäristönäkökulmien huomioon ottamisessa julkisissa hankinnoissa voidaan mennä, tarvitaan paljon neuvontaa, koulutusta ja ennenkaikkea internet-työkalupakki julkisia hankintoja hoitavan henkilöstön työkaluksi.
Puheenvuoro 8.4.2009
Tiilikainen: Luonnonvarastrategia haastaa hallituksen
Uunituore kansallinen luonnonvarastrategia vastaa luonnonvarojen lisääntyvän maailmanlaajuisen käytön vaativammaksi muuttuvaan haasteeseen. Sitran vetämä ja laajan asiantuntijajoukon kokoama strategia kannustaa luonnonvara-ajatteluun, joka edistää kilpailukykyä, hyvinvointia ja ympäristövastuuta. Strategia luovutettiin 8.4.2009 pääministeri Matti Vanhaselle.
Puheenvuoro 8.4.2009:
"Talouskriisin ohella maailmassa on samaan aikaan ilmastokriisi, energiakriisi ja ruokakriisi. Kaikissa on kyse yli varojen elämisestä. Talouskriisi alkoi, kun luototus ylitti maksukyvyn, muissa kriiseissä on kyse luonnonvarojen käytöstä yli luonnon kantokyvyn. Kestävää talouskasvua ei voida rakentaa vanhaan malliin. Tarvitaan uutta.
Taantuma ja elvytys tarjoavat myös mahdollisuuksia. Taantumasta pitäisi pyrkiä ulos uudessa ekologisesti kestävämmässä asennossa. Tarvitsemme irtikytkentöjä. Materiaalitehokkuus, energiatehokkuus ja päästöjen minimointi ovat avainkäsitteitä uudessa kestävässä taloudessa.
Suomi on vientiriippuvainen kansantalous. Kilpailukyvyn säilyttääksemme meidän on koko ajan pohdittava, mitä maailmalla tarvitaan. Maailma kaipaa ratkaisuja luonnonvarojen ylikulutuksen ja ilmastokriisin uhkiin.
Suomessa puolestaan on runsaasti luonnonvaroja, kestävän käytön perinne sekä korkea osaaminen ja teknologia. Näitä älykkäästi yhdistämällä voimme kohentaa oman taloutemme kestävyyttä ja luoda uusia ratkaisuja ja kasvualoja vientimarkkinoille. Se vaatii voimakasta satsausta alan tutkimukseen, tuotekehitykseen ja innovaatioiden kaupallistamiseen.
Luonnonvarastrategiassa on tunnistettu kaksi suurta aluetta, joihin kannattaa panostaa. Ensimmäinen on biotalous, jossa esimerkiksi metsävaroja käytetään perinteisten alojen lisäksi kemianteollisuudessa, uusina materiaaleina ja energiana. Toinen alue on materiaalikiertojen oleellinen tehostaminen niin teollisuudessa kuin läpi yhteiskunnan. Kestävän talouden maailmassa ei ole varaa haaskata mitään.
Luonnonvarastrategia tarjoaa positiivisen haasteen hallitukselle. Se sopii hyvin myös pääministeri Vanhasen Työtä Suomessa -kasvualoitteen sisällöksi. Strategia konkreettisine ensiaskeleineen on kuin kartta ja kompassi lähiajan sumuisille vuosille. Se valaa uskoa kestävään talouteen, kunhan toimeen tartutaan.
Seuraavaksi pallo siirtyy hallitukselle. Miten se vie strategiaa eteenpäin kotimaassa ja myös EU:ssa? Ja kuka ottaa vastatakseen kokonaisuudesta joka ulottuu yli hallinnonrajojen? Odotukset ympäristön ja talouden ristiriidan kääntämisestä vahvaksi synergiaksi kohdistuvat hallitukseen. Tätä hetkeä ei ole vara hukata."
Tiedote 2.4.2009
Tiilikaisesta Laukkasen EU-kampanjapäällikkö
Kansanedustaja Kimmo Tiilikainen lähtee kampanjapäälliköksi Markku Laukkasen EU-vaalikampanjaan.
Sekä Tiilikainen että Laukkanen ovat molemmat Kymen vaalipiirin kansanedustajia.
- Laukkanen on kokenut päättäjä, niin kotimaisilla kuin kansainvälisillä foorumeilla. Hän tuntee hyvin itäisen ja kaakkoisen Suomen asiat ja on sanavalmis karjalainen ja vahva eurooppalainen, joka suhtautuu unioniin myönteisen kriittisesti, perustelee Tiilikainen.
Seinäjoki 27.3.2009 Pytinki-messut
Ensiharvennuksista energiahakkuita, syöttötariffit osalle metsäenergiaa
Kansanedustaja Kimmo Tiilikainen:
Ensiharvennuksia on alettava ajatella energiapuuhakkuina, muuten odotukset metsäenergian huimasta lisäyksestä eivät toteudu, sanoo kansanedustaja Kimmo Tiilikainen (kesk.)
Tämä vaatii rajua asennemuutosta koko metsäalalla. Se voi vaatia muutoksia myös metsänhoitosuosituksiin, arvioi Tiilikainen puheessaan Seinäjoen Pytinki-messuilla, ”Metsissä kasvaa tulevaisuus” –seminaarissa.
Metsähakkeen nykyvolyymi pitää nelinkertaistaa ensi vuosikymmenellä. Kantojen ja hakkuutähteiden korjuu voi olla 4-5 miljoonaa kuutiota. Silloin nuorten metsien harvennuksista pitäisi saada 7-8 miljoonaa kuutiota eli 10 kertaa tämän hetkinen korjuumäärä.
Potentiaalia nuorissa metsissä riittää. Nykyisin ensiharvennuksia jää pahasti rästiin, sillä niistä korjattava kuitupuu on teollisuudelle kalleinta puuta. Myös energiakäytössä ongelma on kannattavuus. Metsänomistaja odottaa tuloa puukaupasta. KEMERA-tukien varaan ei kannattavuutta voida laskea, sillä nykyisessä taloustilanteessa lisäysmahdollisuudet ovat rajalliset. Toisaalta suuremmat korjuumäärät parantavat osaltaan energiapuun korjuun kannattavuutta.
Jotta metsähakkeen korjuu nuorista metsistä käynnistyisi vahvasti, tarvitaan syöttötariffi osalle CHP-laitosten tuottamaa puuperäistä energiaa. Tariffi tulisi rajata nykyisten KEMERA-tukien tapaan vain tietyn pituus- tai läpimittarajan alittavista kohteista korjatun metsäenergian osuudelle.
Tällöin metsäteollisuuden raaka-ainetta ei ohjautuisi polttioon, vaan myöhemmät harvennukset ja päätehakkuut takaisivat riittävän puun saannin teollisuudelle.
Uutisvuoksen alakerta 18.3.2009:
Mitä puusta tehdään huomenna
Paperi- ja kartonkiteollisuutta ravistelee rakennemuutos. Euroopan markkinoilla ei kasvua ole luvassa. Muilla mantereilla paikallisesti valmistetut tuotteet ovat kilpailukykyisempiä.
Samaan aikaan Suomen metsät kasvavat puuta enemmän kuin koskaan aiemmin, lähes 100 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Se olisi yhtenäinen 10 metrin korkuinen ja levyinen pino Helsingistä Utsjoelle.
Maailmanlaajuisesti puusta ennustetaan niukkuutta tulevaisuudessa. Trooppiset metsät häviävät kasvavan väestön ja laittomien hakkuiden alla. Monilla alueilla kuivuuden takia aavikoituminen etenee ja metsän kasvu käy mahdottomaksi.
Tässä valossa Suomen kasvavat metsät ovat äärimmäisen arvokas uusiutuva luonnonvara. Meillä on suoranainen velvollisuus hoitaa metsiä niin, että kasvukyky säilyy ja korjata vuoden sato myös talteen. Mutta tietenkin vain niissä rajoissa, että metsäluonnon monimuotoisuus eliöineen ja elinympäristöineen on turvattu.
Metsäalan tulevaisuutta ovat monet pohtineet. Pitäisi keksiä uusia tuotteita perinteisten tilalle. Pitäisi löytää puusta aineita ja ominaisuuksia, jotka tekevät siitä ylivertaisen materiaalin. Tarvitaan siis älliä, osaamista ja uutta teknologiaa.
Tulevaisuudessa puu voi perinteisen käytön lisäksi olla kasvavassa määrin kemianteollisuuden raaka-aine. Se voi korvata muoveja ja metalleja. Kenties puukuiduista valmistetaan jatkossa myös vaatteita. Puusta voi löytyä lääketeollisuudessa tarvittavia aineita. Ja tietenkin puu on uusiutuvaa energiaa.
Kemianteollisuus ja muovien valmistus nojaa pitkälti öljyyn. Periaatteessa puu sisältää samoja aineita kuin öljy, sillä öljyhän on satoja miljoonia vuosia vanhaa kasvimassaa. Puussa aineet ovat vain tuoreina, erilaisina pitoisuuksina ja monesti vaikeammin hyödynnettävässä muodossa. Silti öljyn niukkuus ja haitallisuus ympäristölle pakottaa tutkimaan puuta korvaavana raaka-aineena. Esimerkiksi Kanadassa puusta on kehitetty polymeereja, joista voidaan prässätä vaikkapa auton korin osia.
Puun erilaiset kemialliset yhdisteet voivat olla erittäin arvokkaita, mutta niitä tarvitaan vaikkapa lääketeollisuudessa hyvin pieniä määriä. Siksi uusia käyttömuotoja kannattaa kehittää perinteisen kuitu-ja paperiteollisuuden rinnalla. Tulevaisuuden biojalostamoissa tuotetaan edelleen runsaasti sellua, mutta samalla pienemmän volyymin erikoistuotteita, jotka parantavat perinteisen kuidutuksen kannattavuutta.
Puun kilpailukyky rakennusmateriaalina paranee suhteessa betoniin. Sementin valmistusprosessi tuottaa paljon hiilidioksidipäästöjä. Puu on itsessään hiilivarasto ja rakennusmateriaalina puuhun sitoutunut hiili pysyy pois ilmakehästä koko rakennuksen kestoiän. Kun päästökauppa tuo täyden kustannuksen betonirakentamiselle, puun asema paranee. Uskonkin, että saha-, vaneri- ja hirsiteollisuudella on kasvuedellytyksiä, kun talouskriisi ajastaan väistyy.
Lopuksi vielä puusta energian lähteenä. Suomi on sitoutunut nostamaan uusiutuvan energian osuuden 38 prosenttiin energian käytöstämme. Tarvittava lisäys uusiutuvan lämmön, höyryn tai sähkön tuotannossa on runsaat 30 TWh. Se vastaa suuruusluokaltaan koko nykyisen neljän ja vielä rakenteilla olevan viidennen ydinvoimalan tuottamaa sähköenergianmäärää. Noin puolet tästä kasvusta pitää ammentaa metsistä.
Valtaosin metsäenergia jalostuu jatkossakin selluntuotannon ohessa. Metsähakkeen käyttöä lämmön ja sähkön yhteistuotannossa pitää nelinkertaistaa ja korvata siten hiiltä ja öljyä kaukolämmön tuotannossa. Puuta jalostetaan jatkossa myös diesel- ja lämmitysöljyiksi autoihin ja öljykattiloihin.
Puun tulevaisuuteen voi edelleen uskoa. Meidän on muokattava yhteiskuntamme ja taloutemme siihen malliin, että elämme uusiutuvien luonnonvarojen tuoton varassa ja uusiutumattomia luonnonvaroja tehokkaasti kierrättäen. Se kun on ainoa tapa, jotta ihmiskunnalla olisi tulevaisuutta.
Tiedote 16.3.2009
Aikalisä ympäristömerkin käytölle elintarvikkeissa
Kuluttajan mahdollisuudet tehdä kestäviä valintoja ovat parantuneet, koska markkinoille tulevilla tuotteilla ja palveluilla on eroja. Vai onko sittenkään? Entä jos ekologiset ja eettiset markkinointiväittämät ovatkin vain markkinointikikkoja, joilla tietoisia kuluttajia kosiskellaan, kysyi kansanedustaja Kimmo Tiilikainen (kesk.) avatessaan "Eettisen kuluttamisen viikot" Milttonin Showroomin Ympäristövastuu-paneelissa tänään Helsingissä.
Milltonin Showroom esittelee näyttelyllä, paneelein ja kuluttajatapahtumin eettisesti ja ekologisesti toimivia yrityksiä.
Tiilikainen totesi, että mm. tietoa jakamalla kannustetaan kuluttajia valitsemaan miniminormit ylittäviä tuottaita. Ympäristömerkinnöillä ja sertifikaateilla parannetaan kuluttajien luottamusta "vihreisiin" tuotteisiin.
-Nyt ollaan kuitenkin EU:n ympäristömerkin käyttöalaa laajentamassa elintarvikkeisiin tavalla, joka hämärtää kuluttajien käsitystä. Luomutuotannon ekologiset ja eettiset kriteerit ovat asetuksen mukaisesti valmiina. Jos ympäristömerkin ns. tavanomaisille elintarvikkeille saisi pelkästään jalostusprosessin tai pakkauksen perusteella, sekoittaisi se kuluttajien luottamusta merkintöihin. Niinpä ympäristömerkin laajentamisessa elintarvikkeisiin onkin otettava aikalisä, vaati Tiilikainen.
Tiedote 15.3.2009
Ilmastonmuutos uhkaa romuttaa kehitysavun saavutukset
Ilmastonmuutoksen hidastaminen ja paikallisen ruokahuollon varmistaminen ovat keskeisiä kysymyksiä köyhyyden poistamisessa ja kehitysyhteistyössä, sanoi kansanedustaja Kimmo Tiilikainen (kesk) puhuessaan tänään Kirkon Ulkomaanavun järjestämässä "2 minuuttia kehitysavulle" tilaisuudessa Helsingin Tuomiokirkossa.Tilaisuudessa puhuivat myös mm. presidentit Tarja Halonen ja Martti Ahtisaari.
- Ilmastokriisi iskee ensimmäisenä ja voimakkaimmin maailman köyhimpiin ihmisiin ja heikoimpiin valtioihin. Siksi kansainvälisen ilmastosopimuksen syntyminen tänä syksynä olisi myös vuoden tärkein kehityspoliittinen saavutus, väitti Tiilikainen. Ilmastonmuutos pahentaa pulaa vedestä ja ruoasta. Ellei sen torjunnassa onnistuta, valuvat muut kehittämispanokset hukkaan, perusteli Tiilikainen.
- Demokratiaa ja vakaata yhteiskuntaa kehitysmaissa ei voida rakentaa ruoka-apusäkkien varaan. Siksi kehitysmaiden oman ruoantuotannon järjestäminen on keskeinen kehitystavoite. Se edellyttää maatalouden, paikallisen jalostuksen ja jakelu-ja markkinakanavien kehittämistä sekä liikenne- ja viestintäyhteyksien parantamista.
- Jotta kehitysmaiden ihmisillä olisi motivaatio rakentaa omaa tulevaisuuttaan, on lainsäädännön turvattava oikeus maahan ja mahdollisuus pienyrittäjyyteen. Näiden asioiden merkitys Suomen kehityspolitiikassa onkin kasvanut viime vuosina, totesi Tiilikainen.
11.3.2009:
Järkevä sopu hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kesken
- On hyvä, että arvovaltakiistasta päästiin yhteiseen tavoitteeseen työurien pidentämiseksi, sanoo kansanedustaja Kimmo Tiilikainen (kesk).
- Nykyinen taloustilanne edellyttää yhteistyötä eikä barrikaadeille ryntäystä. Kaikki myöntävät työurien pidentämisen tarpeen ja nyt yhdessä lähdetään hakemaan ratkaisua ongelmaan, eikä tuhlata ruutia kiistelyyn.
Tämä on viisasta niin hallitukselta kuin työmarkkinajärjestöiltä, sanoo Tiilikainen.
- Jo hallitusneuvotteluissa työelämä kysymyksiä käsittelevässä työryhmässä sovimme, että työhyvinvointia ja työelämää kehittämällä tavoitellaan työurien pidentämistä. Hallitusohjelman mukaan asiaa viedään eteenpäin yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Nyt työurien pidentämiselle annetaan selvä ja haastava kolmen vuoden tavoite pitkällä tähtäimellä. Se on välttämätöntä hyvinvointipalvelujen ja eläkejärjestelmän rahoittamiseksi, toteaa Tiilikainen.
6.3.2009 Tiilikainen:
Vehviläisen esitys tyydyttävä
Kansanedustaja Kimmo Tiilikainen (kesk.) on tyytyväinen, että liikenne- ja viestintäministeriö etenee omissa alueellistamistavoitteissaan ripeästi ja selvällä aikataululla.
Etelä-Karjalalle väyläviraston osittainen sijoittaminen merkitsee parhaimmillaan yli 100 työpaikan siirtoa, sillä nyt asetettavan työryhmän tehtävä on nimenomaan tehdä esitys alueellistettavista tehtävistä Lappeenrantaan ja Rovaniemelle.
- Ministeri Vehviläisen esitys huomioi Lappeenrannan tärkeän aseman kansainvälisen liikenteen solmukohtana ja on hyvä, että joku ministeriö on myös Etelä-Karjalan puolella. Hallituksen aiempi linjaus on luvannut alueellistamispäätöksien kohdentamista myös Itä-Suomeen. Hyvä, että viimeinkin saatiin ensimmäinen merkittävä päätös, sanoo Tiilikainen.
5.3.2009:
Suomi luonnonvarapolitiikan edelläkävijäksi
Kimmo Tiilikainen on tyytyväinen hallituksen politiikkariihen luonnonvarapoliittisiin kirjauksiin, joiden mukaan luonnonvarapolitiikan koordinaatiota vahvistetaan. Tavoitteena on Suomen nousu johtavaksi maaksi luonnonvarojen ja materiaalien kestävän ja taloudellisen käytön osalta.
Suomenmaa-lehdelle antamassaan haastattelussa Tiilikainen toteaa, ettei kokonaisvaltaista luonnonvarapolitiikkaa ole vielä missään päin maailmaa. - Tarvitaan taho, joka iskee paalun 20 vuoden päähän: tätä kohti mennään, ja jokainen ministeriö vastaa, että tavoitteet toteutuvat niiden omilla aloilla. Paaluttajaksi sopisi Tiilikaisen mukaan valtioneuvoston kanslian talousneuvosto, joka voisi ottaa vastuun Suomen pitkän aikavälin luonnonvarapolitiikasta.
Sitran luonnonvarastrategia luovutetaan pääministerille huhtikuussa ja Tiilikainen on ollut mukana sen valmistelutyössä. Lisäksi hän toimii Luonnonvarainneuvoston puheenjohtajana sekä eduskunnan ympäristövaliokunnan keskustaryhmän vastaavana.
Lue haastattelu 4.3. Suomenmaasta
26.2.2009:
Bryssel : Parlamentaarikot koolla Pohjoisen Ulottuvuuden foorumissa
Tällä viikolla Brysselissä kokoontui ensimmäinen Pohjoisen ulottuvuuden parlamentaarinen foorumi. Kansanedustaja Kimmo Tiilikainen osallistui kokoukseen Suomen Itämeren
parlamentaarikkokonferenssin puheenjohtajana.
Torstaina pitämässään puheessa Tiilikainen totesi kansainvälisen ilmastosopimuksen olevan edellytys kaikelle jatkotyölle myös pohjoisen ulottuvuuden osalta.
Hän esitti puheessaan kestävyyden kriteerit ja ehdotti, että pohjoisen ulottuvuuden keskiöön nostetaan kestävä luonnonvarapolitiikka.
Tämän politiikan tavoitteina tulee olla ensinnäkin siirtyminen uusiutumattomista luonnonvaroista uusiutuviin kaikessa, missä se ylipäänsä on mahdollista. Toiseksi irtikytkentä talouskasvun ja luonnonvarojen käytön välillä koskien sekä energiaa että materiaalien kulutusta. Ja kolmanneksi kehittää yhteistyössä Pohjois-Euroopasta uusiutuvan energian supervalta.
Uutisvuoksen alakerta
18.2.2009: Silta yli synkän virran
Hallitus työntää tukevaa lankkua pitkin rantapenkkaa. Sen pitäisi yltää vastarannalle. Tätä lankkusiltaa pitkin Suomen pitäisi päästä lähes sukat kuivina yli.
Hankaluutena on, ettei vastarantaa näy. Emme tiedä kuinka pitkä lankku tarvitaan. Emmekä tiedä kuinka paljon matalammalla vastarannan penkka on, kuin mistä nyt lähdetään.
Näin voisi kuvata maailman taloustilannetta ja hallituksen elvytystä.
Tuoreen YLE:n kyselyn mukaan hallituksen elvytystoimet ovat jääneet aika isolle osalle suomalaisia hämäriksi. Siispä kerrataan.
Maailman talous alkoi syksyllä notkahtaa holtittomasta luototuksesta syntyneen rahoituskriisin seurauksena. Hallituksen ensimmäinen toimi oli luottamuksen turvaaminen pankkijärjestelmää kohtaan erilaisilla takauksilla. Siinä onnistuttiin. Ihmiset uskoivat talletustensa olevan turvassa. Pankit alkoivat taas luottaa toisiinsa.
Seuraava askel on ollut yritysrahoituksen varmistaminen. Jos yritykset eivät saa rahaa hankkeisiinsa, seuraa investointilama. Yritysrahoitusta on vahvistettu myöntämällä rahoitusvaltuuksia valtion omille luottolaitoksille. Lisäksi on varauduttu tukemaan pankkeja, jotta nämä pystyisivät luotottamaan yrityksiä.
Näillä toimilla on ikään kuin vahvistettu rantapenkka, jolta elvytyksen siltaa aletaan rakentaa.
Nyt on siis elvytyksen aika. Ensimmäistä elvytyspakettia laatiessaan hallitus piti kiinni elvytyksen peruskriteereistä.
Elvytyksestä ei saa tulla pysyvää menon lisää. Elvytyksen pitää työllistää. Elvytyksellä on oltava vipuvaikutus, joka saa yritykset, kunnat tai yksityiset ihmiset pistämään euronsa likoon valtion pelimerkkien jatkoksi.
Tässä kohtaa hallituksen ajattelu eroaa selvästi vasemmistopuolueitten vaatimuksista. Vasemmiston mielestä elvytystä on vain se, kun valtio käyttää omaa rahaa julkisiin hankkeisiin.
Hallituksen tie on vaikuttavampi, koska samalla valtion panoksella saadaan suurempi sysäys talouteen. Otetaan esimerkkejä.
Ministeri Pekkarinen on kynä kuumana myöntänyt avustuksia uusiutuvan energian investointeihin. Noin 60 miljoonan euron avustuspäätöksillä käynnistyy yrityksissä 300 miljoonan euron investoinnit. Eli lopullinen investointisumma on viisinkertainen valtion panokseen verrattuna. Sama periaate toimii kunnille myönnettävissä korjausavustuksissa, joilla esimerkiksi koulujen korjauksia aikaistetaan.
Samoin toimivat valtion avustukset vuokra-asuntotuotantoon tai esimerkiksi taloyhtiöiden putkiremonttiavustus. Pienillä summilla saadaan käyntiin rakentamiskohteita ja elvyttävä vaikutus on noin kymmenkertainen valtion panostukseen verrattuna.
Vaikka elvytystoimet olisivat kustannustehokkaita, valtio velkaantuu taantumassa voimakkaasti. Se on velkaa tulevaisuudelle. Siksi elvytyksen nimissä ei pitäisi sortua pysyviin menonlisäyksiin. Yhteiskunnalle, siis kunnille ja valtiolle, ei voi sysätä lisää vastuita.
Talouden taantuma tarjoaa myös mahdollisuuksia siirtyä pitkän päälle ekologisesti kestävämpään talouteen. Tähän tarvitaan valtiovallan ohjastavaa otetta. Juuri nyt kannattaa investoida uusiutuvaan energiaan. Juuri nyt yritysten kannattaa investoida energiatehokkuuden parantamiseen. Nämä toimet alentavat kustannuksia ja parantavat kilpailukykyämme, kun kasvu taas joskus alkaa.
Taantuma kourii erityisesti heitä, jotka joutuvat yritysten menekkivaikeuksien takia lomautetuiksi tai joilta työt loppuvat kokonaan. Kotimaista kysyntää ylläpitäen luomme parhaiten myös uusia työllistymismahdollisuuksia.
Mutta kuluttajina varmasti pohdimme myös onko kaikki kulutus hyvästä? Miten elvyttää taloutta kestävällä tavalla?
Kotitalousvähennykseen tarttuminen on hyvä tapa. Oman kodin kunnostus on järkevää, varsinkin jos samalla säästää vaikkapa tulevissa lämmityskustannuksissa.
Turhan roinan sijasta suosittelen myös kotimaisia palveluita. Ne ovat useimmiten parhaiten työllistäviä. Samalla voit elvyttää myös itseäsi esimerkiksi hieronnalla, syömällä ulkona tai kotimaan matkalla.
Me kaikki osaltamme voimme vaikuttaa siihen, yltääkö hallituksen elvytyslankku yli synkän virran.
Kimmo Tiilikainen
Tiedote 18.2.2009:
Tiilikainen eduskunnan talousvaliokuntaan
Kansanedustaja Kimmo Tiilikainen (kesk.) on tänään pidettävässä eduskunnan täysistunnossa valittu eduskunnan talousvaliokuntaan.
Talousvaliokunta käsittelee mm. pankkivaltuutettujen vuosittain antamat kertomukset sekä valmistelee Suomen Pankkia ja Suomen itsenäisyyden juhlarahastoa (Sitraa) koskevat säädösasiat sekä muut maamme pankki- ja rahalaitosta koskevat asiat. Talousvaliokunnalle kuuluvat lisäksi asiat, jotka koskevat kauppaa ja teollisuutta, energiataloutta, kaupallisia yhteisöjä, elinkeinotoimintaa ja sen tukemista, kilpailua, kuluttajansuojaa, yksityistä vakuutustoimintaa, rahoitus- ja arvopaperimarkkina-lainsäädäntöä sekä valtion yhtiöitä, jotka eivät kuulu muun valiokunnan toimialaan.
Talousvaliokunnan lisäksi Tiilikainen toimii eduskunnan ympäristövaliokunnassa, jossa Keskusta-ryhmän vastaavana sekä suuressa valiokunnassa.
6.2.2009:
Ne keskustalaisimmat kansanedustajat
Tampereen yliopistossa julkistettu tutkimus järjesteli kansanedustajat ideologiselle janalle heidän Ylen vaalikoneen 2007 vastausten perusteella. Tutkija Esa Reunanen ja emeritusprofessori Pertti Suhonen poimivat vaalikoneen vastaukset ja etsivät tilastollisen analyysin kautta esiin tulleita mielipideulottuvuuksia. Reunasen mukaan kyse on kuitenkin hieman leikkimielisestä tavasta tutkia edustajien asenteita.
Kaikista keskustalaisimmiksi kansanedustajiksi osoittautuivat tutkimuksessa elinkeinomisteri Mauri Pekkarinen ja kansanedustaja Kimmo Tiilikainen. Samasta keskiöstä löytyvät myös Antti Kaikkonen, Sirkka-Liisa Anttila, Risto Autio sekä Hanna-Kaisa Heikkinen.
Kimmon ympäristöpoliittinen haastattelu ja lisää tästä aiheesta 6.2. Suomenmaasta
5.2.2009:
Tiilikainen peräänkuuluttaa tulevaisuuskeskustelua
Kansanedustaja Kimmo Tiilikainen (kesk.) ei hätkähdä keskustan tuoreita galluplukuja. Sanomalehti Uutisvuokselle antamassaan haastattelussa hän muistuttaa puolueensa pärjänneen kunnallisvaaleissa kotimaakunnassaan Etelä-Karjalassa valtakunnan tasoa paremmin.
Tiilikainen haluaa puolueeltaan tulevaisuuskeskustelua, eikä usko puolueen pelastuksen tulevan pelkästään yhdeltä ihmiseltä tai naamoja vaihtamalla. Hänen mukaansa luottamus puolueeseen syntyy, kun annetaan eväitä tulevaisuuden tarkasteluun. – Meillä on historian kepulaisin hallitusohjelma, eikä kyse ole huonosta hallituspolitiikasta vaan mielikuvan luomisesta, millaista tulevaisuutta on tarjolla, toteaa Tiilikainen Uutisvuoksessa.
Hallitusohjelman päivityksen hän uskoo olevan kevättalvella käännekohta tulevaisuuskeskustelulle.
Tiedote 30.1.2009
YMPÄRISTÖVEROILLE KIITOSTA, VIEMÄRIHANKKEET LIIAN NIUKAT
Hallituksen vuoden ensimmäinen elvytyspaketti on pääosin tyydyttävä, sanoo kansanedustaja Kimmo Tiilikainen (kesk.)
- Kela-maksun rahoittamiseksi suunnitellut ympäristömaksut ovat hyvä ratkaisu. Jatkossakin työn verottanmisesta painopistettä tulee siirtää energiankulutuksen ja ympäristöhaittojen verotukseen.Tämä kannustaa yrityksiä ympäristöinvestointeihin.
- Elvytyspakettiin ei voi kaikilta osin kuitenkaan olla tyytyväinen. Erityisesti vesi-ja viemärihankkeiden lisärahoitus jää tarpeisiin nähden vaatimattomaksi. Rahoitus olisi ollut tärkeää niin työllisyyden edistämiseksi, kuin ympäristönkin kannalta. Ympäristötöiden rahoitusta täytyykin vahvistaa tulevissa lisäbudjeteissa, Tiilikainen vaatii.
Parikkala 29.1.2009
Kohti hiilineutraalia kuntaa
Parikkala on aktiivisesti mukana "Kohti hiilineutraalia kuntaa" - hankkeessa, jossa mukana on viisi kuntaa eri puolelta Suomea. Kuntien tavoitteena on vähentää ilmastonmuutosta kiihdyttäviä kasvihuonekaasujen päästöjä muuta Suomea nopeammin.
Tänään torstaina järjestetään Parikkalassa klo. 12-15.30 tiedotustilaisuus hankkeesta. Puhujina kuullaan mm. professori Jyri Seppälää Suomen ympäristökeskuksesta sekä kansanedustaja Kimmo Tiilikaista, joka ehdotti ympäristöministerikaudellaan Parikkalaa mukaan hankkeeseen.
Tilaisuus on mahdollista nähdä livenä netissä oheisesta linkistä.
Tiedotustilaisuus
Tiedote 21.1.2009
Tiilikainen tyrmistynyt Konnunsuon lakkauttamisesta 2012
Kansanedustaja Kimmo Tiilikainen on pettynyt hallituksen iltakoulussa tekemään päätökseen Konnunsuon vankilan lopettamisesta 2012. - Nyt jos koskaan tarvittaisiin korjausrakentamiselvytystä. Myös maakuntamme työllisyystilanne ja elinkeinorakennekin ovat varmasti hallituksen tiedossa. Näin talouden taantuessa vankien määräkään tuskin tulee laskemaan. Perusteet vankilan jatkolle olisivat olleet olemassa.
Maakunnan kansanedustajat ovat Tiilikaisen mielestä tehneet asian eteen kaikkensa, mutta se ei näytä riittäneen.- Olen surullinen Konnunsuon työntekijöiden puolesta. Maakuntamme näkökulmasta tehtyä päätöstä ei voi ymmärtää, sanoo Tiilikainen.
Uutisvuoksen alakerta 21.1.2009
Uuden valtuustokauden kynnyksellä
Syksyn kunnallisvaaleissa valitut uudet valtuustot ovat aloittamassa työtään. Puheenjohtajistot on valittu ja hallitus- ja lautakuntapaikat jaettu. Kukin kuntalaisilta valtakirjan saanut tietää jo tehtävänsä.
Kunnissa ihmisten asioista päätettäessä ei ole oppositiota, vaan kaikki ryhmät ovat edustettuna sillä voimalla, jonka he ovat vaaleissa saaneet. Kunnallispolitiikka vastuuttaakin enemmän kuin esimerkiksi eduskunta.
Eduskunnassa oppositiosta käsin voi rauhassa kritisoida kaikkea ja tehdä katteettomia esityksiä, ilman että on pelkoa joutua vastuuseen esityksistään. Hallitusryhmät kantavat vastuun. Sen sijaan kunnissa jokainen valtuutettu on osaltaan vastuussa päätöksistä. Pelkkä huonoja esityksiä vastaan äänestäminen ei riitä. Jokaisella on mahdollisuus ja velvollisuus esittää parempia vaihtoehtoja.
Ruokolahden pitkäaikainen valtuuston puheenjohtaja Heikki Vanhanen (sd.) antoi hyvän testamentin jäähyväiskokouksessaan. "Älkää riidelkö", kuului ohje, joka toivottavasti painui kaikkien mieleen.
Ruokolahdella asioiden hoito on ollut ajoittain niin sopuisaa, ettei valtuuston kokouksissa käytetty ainoatakaan puheenvuoroa. Se taas näytti osasta kuntalaisia siltä, että "valtuusto on pelkkä leimasin, joka tekee mitä virkamiehet sanoo". Tietenkin valtuutetut olivat keskustelleet päätökseen tulevat asiat jo moneen kertaan lautakunnissa tai kunnanhallituksessa ja valtuustoryhmien ryhmäkokouksissa. Mutta julkisuuteen päin välittyi virheellinen kuva valtuutettujen roolista.
Siksi haluan uutena valtuuston puheenjohtajana myös kannustaa keskusteluun valtuustossa. Valtuuston kokous on paitsi päätöksentekopaikka, myös poliittisen keskustelun korkein foorumi kunnissa. En kaipaa pitkiä synkkiä yksinpuheluita, mutta päätettävien asioiden eri puolia kuntalaisille avaavia perusteluita tarvitaan. Se kertoo kuntalaisille, että heidän valitsemansa ihmiset paneutuvat asioihin.
Yksi kestopuheenaihe valtuutettujen keskuudessa on tiedon saanti. Monesti valtuutetut kuulevat perin myöhään asioista, joita on käsitelty toisissa lautakunnissa tai kunnanhallituksessa. Tiedon kulkua on edelleen yritettävä parantaa. Yksi askel tähän on esimerkiksi kunnanhallituksen esityslistojen julkisuus. Se parantaa päätöksenteon avoimuutta.
Ehdotan myös, että aina valtuuston kokouksen jälkeen varattaisiin aikaa kunnanjohtajan ajankohtaiskatsaukselle tai muille ajankohtaisasioille. Esimerkiksi monien kuntayhtymien, mutta erityisesti uutena käynnistyvän sosiaali-ja terveyspiirin asioiden tiedotus ja niistä keskustelu tulisi olla rutiini. Näin kaikki valtuutetut pysyisivät paremmin ajantasasalla valmistelussa olevista asioista. Riippumatta siitä, missä elimissä kukin valtuuston ohella toimii.
Kuntalaisten asioiden kuuleminen on tärkeää pitkin valtuustokautta. Keskustan valtuutetut käynnistävät Ruokolahdella säännöllisen tapaamismahdollisuuden, jossa joka kuukausi kaksi valtuutettua on tavattavissa kirjastossa. Ensi viikon keskiviikkona testaamme käytännön yhdessä valtuustoryhmämme uuden puheenjohtajan Taina Paanasen kanssa.
Palautetta tulee toki muutenkin kaikkien viestinten kautta. Nuori mies ysiluokalta lähestyi tekstarilla:
"Hei! Sie kun oot kunnanvaltuustossa, niin voisitko vaikuttaa yhteen asiaan mein koulussa, kun myö ei saada enää ottaa lisää ruokaa. Eilenkin lihapullat vietiin heti pois kun viimeinen oli niitä ottanut."
Välitin huolen sivistystoimen johtajalle. Kappaleruoissa on rajoitus, mutta muuta saa vapaasti, kuului vastaus. Sovimme, että koulussa tehdään talven aikana laajempi kysely tyytyväisyydestä kouluruokailuun.
13.1.2009:
Tiilikainen Ruokolahden valtuuston puheenjohtajaksi
Ruokolahden valtuustossa koitti uusi aika, kun eilinen valtuusto valitsi uudeksi puheenjohtajakseen keskustalaisen kansanedustaja Kimmo Tiilikaisen.
Tiilikainen rohkaisi kaikkia valtuutettuja, erityisesti uusia, käyttämään puheenvuoroja, joissa päätöksille haetaan perusteluja. - Käyttäkää tätä areenaa keskustelufoorumina, Tiilikainen totesi.
Hän muisteli menneitä vuosia, jolloin valtuuston kokous ei ehtinyt kunnolla edes alkaa, kun se jo päättyi. Viime aikoina asia on kuitenkin korjaantunut ja hän toivoi saman linjan jatkuvan.