Uutisvuoksen alakerta 1.10.2008:

Tiilikainen: Malttia myllerrykseen

Uutiskuvissa maailmalta rahakauppiaat repivät hiuksiaan. Lehtien sivuilla kurssien sahalaitaiset käyrät sojottavat alaspäin ja korot ylöspäin. Sana lama on palannut ihmisten puheisiin.

Toisaalta ensi vuonna palkat nousevat 4-5 % viime vuonna sovitun mukaisesti. Ensi vuoden veronkevennykset lisäävät kuluttajien ostovoimaa. Ikävistä paikallisista uutisista huolimatta työllisyys on edelleen parantunut. Suomessa lähes 2,6 miljoonaa ihmistä tekee töitä. Se on peräti 130.000 enemmän kuin vaikkapa kolmisen vuotta sitten.

Pitäisikö tässä nyt sitten olla pessimisti vai optimisti tulevan talouskehityksen suhteen? Kumpaankaan ei pidä sortua, mutta valppaus ja varovaisuus on hyväksi. Niin yksittäiselle kuluttajalle kuin poliitikoille.

Yhdysvaltalaispankkien holtittomuudesta käynnistynyt talouden myllerrys heijastuu Eurooppaan ja Suomeenkin. Käsittääkseni suomalaiset pankit ovat selvästi paremmassa asemassa kuin monet ulkomaiset pankit. Kiitos viime laman opetusten. Meillä ei ole vielä ehditty unohtaa sitä miten pankeille, yrityksille ja yksityisille kansalaisille lamassa kävi.

Kansalaisten ei tarvitse pelätä säästöjensä puolesta. Ne ovat turvassa. Korkojen nousu toki tuntuu meidän kaikkien velallisten kukkarossa. Mutta euron tuoma vakaus pitänee korot järjellisellä tasolla. Jos taas lainamenot alkavat tuntua ylivoimaisilta, kannattaa ajoissa kääntyä oman pankin puoleen ja neuvotella muutoksia maksuaikatauluun. On niin pankin kuin asiakkaan etu, ettei esimerkiksi asuntovelan hoito käy niin tiukaksi, että muut laskut alkavat viivästyä tai päätyvät perintätoimiston karhuttaviksi.

Yritysten tilauskannat ovat keskimäärin alentuneet ja se luo epävarmuutta työllisyyden kehitykseen. Siksi Vanhasen hallitus puolestaan luo vakautta ja lisää kuluttajien luottamusta talouteen mittavilla veronkevennyksillä. Palkankorotukset ja veronkevennykset yhdessä lisäävät kotimaista kysyntää yritysten tuotteille ja palveluille. Ruoan arvonlisäveron alentaminen puolestaan hillitsee hintojen nousupaineita ja hyödyttää eniten eläkeläisiä ja työttömiä.

Myös mittavat investoinnit liikennehankkeisiin ja vuokra-asuntotuotannon lisääminen elvyttävät taloutta. Vasemmisto on vaatinut vielä suurempaa elvyttämistä jopa velkarahalla. Siihen ei kuitenkaan pidä nyt sortua. Kuntien tai valtion tekemiä investointeja tehokkaampaa elvytystä on nimittäin se, että erilaisilla avustuksilla tai verohelpotuksilla kannustetaan yrityksiä ja yksityisiä ihmisiä investoimaan.

Uusiutuvan energian investointituet käynnistävät ensi vuonna toivottavasti satojen miljoonien investointihankkeet kotimaiseen puhtaaseen energiaan. Kotitalousvähennyksen nosto 3000 euroon/henkilö kannustaa meitä tekemään energian kulutusta pienentäviä remontteja tai korvaamaan öljykattiloita pelletillä tai maalämmöllä. Kun tuhannet kuluttajat tarttuvat näihin mahdollisuuksiin tuo se työtä ja tienestiä tuhansille suomalaisille. Samalla kuluttajan energialasku pienenee ja sekin raha päätyy kiertämään kotimaan taloudessa.

Työllisyyden säilymistä hyvänä edesauttaa myös ikärakenne. Eläkkeelle lähtee paljon enemmän ihmisiä kuin nuoria tulee työmarkkinoille. Monilla aloilla on jopa työvoimapulaa. Siksi yritysten kannattaisi pitää kiinni ammattitaitoisesta väestään myös matalamman kasvun aikoina.

Talouden epävarmuuden aikana on aina ylireagoinnin vaara. Suomessa ei ole mitään syytä lietsoa epävarmuutta. Mutta kuluttajien, yritysten, kuntien ja valtion kannattaa olla tarkkoja omassa taloudessaan. Kun menot mitoittaa maksukyvyn mukaan, pysyy turvallisella pohjalla.