Seinäjoki 27.3.2009 Pytinki-messut

Ensiharvennuksista energiahakkuita, syöttötariffit osalle metsäenergiaa

Kansanedustaja Kimmo Tiilikainen:

Ensiharvennuksia on alettava ajatella energiapuuhakkuina, muuten odotukset metsäenergian huimasta lisäyksestä eivät toteudu, sanoo kansanedustaja Kimmo Tiilikainen (kesk.)
Tämä vaatii rajua asennemuutosta koko metsäalalla. Se voi vaatia muutoksia myös metsänhoitosuosituksiin, arvioi Tiilikainen puheessaan Seinäjoen Pytinki-messuilla, ”Metsissä kasvaa tulevaisuus” –seminaarissa.

Metsähakkeen nykyvolyymi pitää nelinkertaistaa ensi vuosikymmenellä. Kantojen ja hakkuutähteiden korjuu voi olla 4-5 miljoonaa kuutiota. Silloin nuorten metsien harvennuksista pitäisi saada 7-8 miljoonaa kuutiota eli 10 kertaa tämän hetkinen korjuumäärä.

Potentiaalia nuorissa metsissä riittää. Nykyisin ensiharvennuksia jää pahasti rästiin, sillä niistä korjattava kuitupuu on teollisuudelle kalleinta puuta. Myös energiakäytössä ongelma on kannattavuus. Metsänomistaja odottaa tuloa puukaupasta. KEMERA-tukien varaan ei kannattavuutta voida laskea, sillä nykyisessä taloustilanteessa lisäysmahdollisuudet ovat rajalliset. Toisaalta suuremmat korjuumäärät parantavat osaltaan energiapuun korjuun kannattavuutta.

Jotta metsähakkeen korjuu nuorista metsistä käynnistyisi vahvasti, tarvitaan syöttötariffi osalle CHP-laitosten tuottamaa puuperäistä energiaa. Tariffi tulisi rajata nykyisten KEMERA-tukien tapaan vain tietyn pituus- tai läpimittarajan alittavista kohteista korjatun metsäenergian osuudelle.
Tällöin metsäteollisuuden raaka-ainetta ei ohjautuisi polttioon, vaan myöhemmät harvennukset ja päätehakkuut takaisivat riittävän puun saannin teollisuudelle.