30.9.2007

Etelä-Suomen metsien markkinaehtoisella suojelulla saatu hyviä kokemuksia

Tuore ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen kannattaa Etelä-Suomen metsien markkinaehtoiseen suojeluun perustuvan kokeilun muuttamista vallitsevaksi käytännöksi.

Sanomalehti Etelä-Saimaan haastattelussa hän sanoo vapaaehtoisuuteen perustuvan metsiensuojelun muuttaneen asenteita ja yhdistäneen osapuolten intressejä. -Asioita saa paremmin eteenpäin, kun tehdään sellaista, mistä ollaan yhtämieltä, eikä riidellä sellaisesta, mistä ollaan eri mieltä, toteaa Tiilikainen.

Metsien suojelun lisäksi ministerin teeseistä löytyvät ilmastonmuutos ja Itämeri.

Ilmastonmuutosta ei torjuta lisäydinvoiman rakentamisella, eikä sillä ratkaista myöskään energiankulutuksen ongelmaa.
-Kestäviä ratkaisuja saadaan hidastamalla energian kulutuksen kasvua ja kääntämällä se jopa laskuun. Tätä Tiilikainen ei pidä mahdottomana, vaan välttämättömänä ja viittaa naapurimaahan Ruotsiin, jossa kansantalous kasvaa, vaikka energiankulutus onkin saatu vakiintumaan.
Haastattelussa Tiilikainen uskoo myös, että energian hinnannousu vauhdittaa uusiutuvien tuotantotapojen kehittämistä ja kulutuksen vähentämistä.

Maanantaina Tiilikainen matkustaa Pietariin, jossa vihitään käyttöön jätevesipuhdistamon kemiallinen fosforinpoistolaitos. -Uusi puhdistamo tehostaa Pietarin jätevesien puhdistusta ja hyöty näkyy myös Suomen rannikkovesillä. Venäjää ei kuitenkaan pidä lähteä suuremmin neuvomaan asioissa, vaikka Pietarin yhdyskuntajätevedet ja maatalous ovatkin suuria meren pistekuormittajia.
- On luonnollista, että toivomme EU:n ja Venäjän yhteistyöstä koituvan hyötyä Suomen ympäristölle. Meidän onkin kannustettava venäläisiä puhdistamaan jätevetensä mahdollisimman uudenaikaisella tekniikalla. Tiilikaisen käsitys on, että naapurit ovat aikaisempaa halukkaampia parantamaan tilannetta omilla rahoillaan.

Marraskuun Itämeren suojelukomission ministerikokouksessa on tarkoitus asetella uusia yhteisiä tavoitteita.

Tiilikaisen kestävän kehityksen malli ei ole vain termin hokemista. Talouskasvun kanssa vastakkain asetetaan materiaalitehokkuus, kemikaali- ja päästökuormitus sekä energiankulutus ja -tehokkuus. - Jos talouskasvussa onnistutaan saamaan vähemmästä enemmän ja puhtaammalla tekniikalla, ollaan kestävän kehityksen tiellä, sanoo Tiilikainen sunnuntain Etelä-Saimaassa.