26.10.2007

Pohjoinen ulottuvuus ja Itämeri –keskustelu eduskunnassa

Eduskunnan kansainvälisten asioiden täysistuntokeskustelussa peräänkuulutettiin selontekoa aiheesta. Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen ilmoitti kuitenkin puheenvuorossaan, ettei ole aika odotella selontekoa vaan toimiin Itämeren osalta on ryhdyttävä heti.
Marraskuun Helcomin ministerikokouksessa Krakovassa, on Tiilikaisen mukaan mahdollista sopia Baltic Sea Action Planista. Tavoitteena tulee olla Itämeren osalta ravinnepäästökatosta sopiminen sekä parhaimmillaan kansallisten leikkaustarpeiden jakaminen. Tämä olisi nimenomaan konkreettinen askel Itämeren suojelussa.

Suunnitteilla olevan kaasuputken riskien perään kyseltiin myös. Ympäristöministeri totesi, että Suomi katsoo asiaa nimenomaan ympäristökysymyksenä. Hän vakuutti, että ympäristövaikutusten arviointi tulee olemaan aito, vaihtoehtoja selvittävä arviointi ja sen jälkeen ympäristöluvassa asetetaan ehdot ja edetään Suomen lainsäädännön mukaan.

Kysymykseen Itämeren pistekuormituksen vähentämiseksi, Tiilikainen mainitsi esimerkkinä Pietarin jätevesilaitoksen, joka osoittaa yksityisen ja julkisen sektorin public-private-partnershipin toimivaksi työkaluksi. Esimerkiksi Suomen ja Ruotsin yksityiset säätiöt voivat olla merkittävä apu vaikkapa Puolan ja Kaliningradin ongelmien ratkaisujen nopeuttamiseksi.

Lisääntyneet öljynkuljetukset Itämerellä nostavat luonnollisesti myös onnettomuusriskiä alueella. Kuluvan vuoden lisäbudjetissa ympäristöministeriön tavoitteena on saada puuttuva rahoitus öljyntorjuntamonitoimialuksen rahoitukseen. Myös öljyntorjuntakeskus Porvoossa on Tiilikaisen sanoin, ” tarkoitus saada finaaliin”.

Pohjoista ulottuvuutta ja EU:n Itämeri-strategiaa Tiilikainen ei pidä kilpailevina toisilleen. Itämeri-strategialla voidaan EU:n sisäistä yhteistyötä tiivistää ja koordinoida ja pohjoinen ulottuvuus on yhteistyöväline suhteessa Venäjään.

Maatalouden osalta Tiilikainen korosti jälleen, että tärkeää on maatalouden toimijoiden, maanviljelijöiden ja karjatilallisten motivoituminen toimimaan vesistöpäästöjen vähentämiseksi. Hän halusi korostaa esimerkiksi Varsinais-Suomen pilottihankkeen merkitystä. Hän piti erittäin hyvänä Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan tuottajayhdistysten ja ympäristöhallinnon alkanutta yhteistyötä, joka on myös yhteistyötä ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön välillä.

Tiilikainen otti esiin asioita, joita maataloudessa on jo toteutettu ympäristöohjelmien myötä, esimerkkinä vaikkapa lannoitemäärien vähentäminen. Hän korosti, ettei ympäristötuki ole suinkaan vastikkeeton, vaan lannoitemäärien alennuksen lisäksi sitoudutaan suojakaistoihin, viljelysuunnitelmiin sekä moniin muihin toimiin ympäristökuormituksen vähentämiseksi. Ja nyt alkanut uusi toimepidekausi sisältää entistä enemmän konkreettisia, sitovia toimenpiteitä, korosti Tiilikainen.

Tiilikainen antoi luomun osalta tunnustusta Pohjoismaiden neuvoston ympäristövaliokunnan työlle konkreettisten suositusten laatimiseksi. –Luomu on yksi erityisympäristötuen toimenpide ja kaikille viljelijöille avoin. Toivottavasti erityisen herkillä alueilla viljelijät tarttuvat luomun tarjoamiin mahdollisuuksiin, koska tuolloin lähes puolet peltoalasta olisi monivuotisten viherkasvien viljelyssä, joka pelkästään sekin ehkäisee maatalouden ravinnekuormitusta, sanoi Tiilikainen.