Kiviniemi ja Tiilikainen: Hallituksen kuntakohellus pysäytettävä
Keskusta vaatii, että hallitus luopuu koko maata koskevasta suurkuntatavoitteestaan, joka merkitsee käytännössä kuntien pakkoliitoksia. Keskusta kannattaa uudistustyötä kunnissa mutta vaatii, että se toteutetaan kuntien tahtoa kunnioittaen. Ydinasia ovat palvelut, niiden järjestäminen ja rahoitus, ei kuntien lukumäärä. Lähipalvelut ja -demokratia on säilytettävä.
Jos hallitus ei peräänny tähän mennessä viitoittamaltaan linjalta, keskusta on valmis jättämään aiheesta välikysymyksen heti eduskuntakauden alussa, sanovat Keskustan puheenjohtaja Mari Kiviniemi ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen.
Heidän mukaansa pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) arvio siitä, että Suomeen jää vuoteen 2015 mennessä noin sata kuntaa, ei ole mahdollista ilman useita kymmeniä kuntien pakkoliitoksia. Hallituksen hanke ei pelasta palveluja vaan on johtamassa sekasortoon kunnissa.
- Hallitus vaarantaa suomalaisten perustuslaillisen oikeuden valita itse asuinpaikkansa ja saada lähipalveluja tasa-arvoisesti postinumerosta tai lompakon paksuudesta riippumatta. Samalla ihmiset menettäisivät mahdollisuuden vaikuttaa oman kotiseutunsa asioihin. Olennainen osa kansalaisyhteiskuntamme kivijalasta murenisi, Kiviniemi ja Tiilikainen sanovat.
He korostavat, että Kataisen hallituksen tavoite yli 200 kunnan lopettamisesta vaalikauden aikana ei tavoiteltujen hyötyjen osalta perustu mihinkään tutkittuun tietoon tai asiantuntija-arvioihin.
- Suurimmillaan jopa maakuntien kokoiset suurkunnat ovat hallitukselta puhdasta keskittämispolitiikkaa. Se ei tuoreiden kyselyjen perusteella vastaa kansan enemmistön tahtoa. Hallituksen kuntauudistus ei anna vastausta yhteisesti todettuihin tulevaisuuden ongelmiin, jotka koskevat etenkin kuntataloutta sekä sosiaali- ja terveyspalveluja.
Lähipalvelut ja lähivaikuttaminen turvattava koko Suomessa
Keskustan vaihtoehto hallituksen kuntakohellukselle on lähipalvelujen ja lähivaikuttamisen turvaaminen.
- Jokainen suomalainen tarvitsee jossain elämänsä vaiheessa päivähoitoa, koulua, terveydenhoitoa tai vanhuspalveluja. Haluamme pitää ne lähellä niitä tarvitsevaa ihmistä, Kiviniemi ja Tiilikainen toteavat.
He huomauttavat, että hallitus aliarvioi kunnallisen itsehallinnon ja lähidemokratian merkitystä myös ihmisten hyvinvoinnin kannalta. Keskusta ei hyväksy hallituksen ja eritoten pääministeri Jyrki Kataisen näkemystä kunnasta pelkästään palvelujen järjestäjänä. Kiviniemi ja Tiilikainen muistuttavat, että kunta on paljon enemmän. Se on ihmisten yhteisö ja elinkeinotoimintojen merkittävä kehittäjä.
- Haluamme, että kunnissa on entistä enemmän aktiivisia ja oman elinympäristönsä kehittämisestä kiinnostuneita asukkaita. Se kohottaisi yhteisöllisyyttä, parantaisi ihmisten elämänlaatua ja toisi turvallisuuden tunnetta.
Keskusta haluaa rakentaa laajaa sopua hyvinvointiyhteiskunnan välttämättömäksi uudistamiseksi. Ylhäältä tulevan käskyttämisen sijaan uudistukset on valmisteltava yhdessä kuntalaisten ja kuntien päättäjien kanssa.
- Kunnissa ymmärretään julkisen talouden vakava tilanne ja palveluihin kohdistuvat paineet. Nyt on aloitettava hallituksen ja opposition yhteinen työ kuntien tehtävien ja kuntahallinnon rakenteen määrittelemiseksi 2020-luvulla. Yli vaalikauden ulottuvassa parlamentaarisessa valmistelussa linjattaisiin myös kuntalain kokonaisuudistus, puheenjohtaja Mari Kiviniemi ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen esittävät.
- Kunnilla on oltava mahdollisuus tehdä alueellista tai maakunnallista yhteistyötä etenkin laajaa väestöpohjaa vaativien sosiaali- ja terveyspalvelujen hoitamiseksi, jos kunnat niin päättävät. Pääkaupunkiseudun metropolialueelle tarvitaan oma hallintoratkaisunsa, jossa itsenäiset kunnat kehittävät yhteistyötään, Kiviniemi ja Tiilikainen sanovat.
He ovat huolestuneita siitä, että epävarmuus tulevaisuudesta on pysäyttänyt kunnissa viime vuosina aloitetut uudistukset.
- Ristiriitaiset tiedot hallituksen suunnitelmista ja jyräävä toimintatapa uhkaavat johtaa sekasortoon. Jo nyt luottamus valtion ja kuntien välillä on olennaisesti heikentynyt. Julkisuudessa on uutisoitu kuntiin lähetettävistä selvitysmiesten armeijoista, jotka raivaisivat esteitä kuntaliitosten tieltä. Tämä loukkaisi kunnallista itsehallintoa, mistä kärsisivät eniten palveluja käyttävät tavalliset suomalaiset ja kuntien työntekijät. Kunnissa tarvitaan nyt eniten työrauhaa saattaa loppuun ja kehittää edelleen jo toteutettuja uudistuksia, Kiviniemi ja Tiilikainen korostavat.
