EU:n on tehostettava ilmastotoimiaan

26.4.2018 Etelä-Saimaa, Kymen Sanomat, Kouvolan Sanomat, Länsi-Savo ja Itä-Savo

Ilmastonmuutos on koko ihmiskuntaa ja maailmaa yhdistävä haaste. Sen vaikutukset kohdistuvat tavalla tai toisella meihin kaikkiin, maailman köyhimmistä vauraimpiin.

Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteena on pitää ilmaston lämpeneminen alle 2 asteessa, mieluiten lähempänä 1,5 astetta. Sopimuksen toimeenpanossa EU on tällä hetkellä sitoutunut vähentämään päästöjään 40 prosenttia verrattuna 1990 tasoon. Päästövähennysten toteutus jakautuu kolmeen eri osioon: päästökauppaan, taakanjakosektoriin sekä maankäyttöön ja metsienhoitoon. Päästökauppa kattaa karkeasti teollisuuden ja energiantuotannon, kun taas muun muassa liikenne, asuminen ja maatalous kuuluvat taakanjakosektorille. Taakanjakosektorilla jokaiselle jäsenmaalle on sovittu omat päästövähennystavoitteet. Päästökauppapuolella EU:n yhteinen tavoite on -43 prosenttia vuoden 2005 päästöihin verrattuna ja Suomen päästökauppalaitokset kuuluvat tämän vähennystavoitteen piiriin.

Päästökaupan perusajatus on yksinkertainen – hiilidioksidipäästöjä tuottavien toimijoiden tulee ostaa tarvitsemansa määrä päästöoikeuksia EU:n yhteisestä huutokaupasta. Ilmaisia oikeuksia jaetaan sellaisille aloille, joihin liittyy merkittävä riski tuotannon siirtämisestä löyhemmän ilmastopolitiikan maihin. Seuraava, vuosien 2021-2030 päästökauppakautta koskeva säädöstö tulee kehittämään päästökaupan ohjaavaa vaikutusta kohti vähähiilisiä investointeja.

Päästökauppa on kustannustehokas tapa pienentää päästöjä ja ohjata investointeja puhtaisiin teknologioihin. Se kuitenkin kattaa vain noin 40 prosenttia EU:n kokonaispäästöistä ja osuus laskee päästövähennysten myötä, kuten kuuluukin. Päästökauppa osoittaa voimaansa. Niinpä esitin tämän viikon keskiviikkona tavatessani EU-kollegoitani Pariisissa päästökaupan laajentamista kiinteistökohtaiseen lämmitykseen, josta EU:n tasolla noin 75 prosenttia perustuu fossiilisiin polttoaineisiin. Lisätoimille lämmityksen uudistamisessa olisi tarvetta.

Tiedämme jo nyt, etteivät tähän asti päätetyt ilmastotoimet tule riittämään ilmastonmuutoksen vaikutusten pitämiseen siedettävinä. Kaikkien on alettava tosissaan pohtia lisätoimia ja EU:n tulee osoittaa johtajuutta tässä työssä. Jatkamme tällä viikolla alkanutta keskustelua kollegoiden kesken siitä, miten EU tehostaa ilmastotoimiaan. Vain siten voimme turvata maapallon ja tulevien sukupolvien tulevaisuuden.

Kimmo Tiilikainen
Asunto-, energia- ja ympäristöministeri