Pohjoismainen ilmastojohtajuus ansaitaan teoilla

Uusi Suomi 26.1.2019

Ilmastonmuutoksen torjunta on kansainvälistä, pitkäjänteistä ja suunnitelmallista toimintaa. Olemme ottamassa ilmastopolitiikan neliloikan, joka vie maailmaa parempaan tulevaisuuteen.

Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n lokakuinen viesti oli karu. Jo kahden asteen lämpeneminen saa sadat miljoonat ihmiset kärsimään nälänhädästä ja vesipulasta. Konflikteja ja pakolaisuutta seuraisi enemmän kuin koskaan. Jos pysymme alla 1,5 asteen, muutokset ovat paljon siedettävämmät. Nyt matkaamme kohti kolmen asteen lämpenemistä. Siksi on tehtävä enemmän ja nopeammin.

Ensimmäinen askel oli päättää Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanon säännöistä. Sen teimme Katowicessa viime joulukuussa. Suomen, Ruotsin ja Norjan ministereillä oli kaikilla neuvottelujen johtovastuu, kun aukaisimme viimeisiä solmuja ja etsimme ratkaisuja. Johdin itse ilmastonmuutoksen sopeutumisen loppurutistusta. Maapallon tulevaisuudelle elintärkeä Pariisin sopimus sai ansaitsemansa säännöt.

Toinen tärkeä askel oli kahdeksan eduskuntapuolueen yhteinen ilmastolinjaus joulukuussa. On erittäin arvokasta, että saavutimme yhteisen näkemyksen, miten kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa EU:ssa ajamme ja miten tavoitteita pitää tiukentaa. Kiitos vielä kerran kaikille valmisteluryhmän jäsenille ja puoluejohtajille. Linjaus antaa vahvan selkänojan eteenpäin.

Aloitteen pohjoismaisesta pää- ja ilmastoministerien yhteiskokouksesta teimme lokakuussa Pohjoismaiden ministerineuvostossa. Pariisin sopimuksen sääntöjen vahvistamisen jälkeen on tavoitteiden tiukentamisen vuoro. Pohjoismaat kertoivat eilen Helsingin kokouksessa, että olemme yhdessä tähän valmiita. Kannustamme muita maita samaan. YK:n pääsihteerin ilmastokokous ensi syksynä on hyvä paikka jokaiselle maalle kertoa tavoitteidensa nostosta.

Pohjoismaiden loikka ilmastojohtajiksi on perusteltua. Meillä on näyttöjä. Taloutemme kasvaa ja ihmisten hyvinvointi on maailman huippua. Kannamme vastuuta ilmastotoimien sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta.

Pohjoismaissa ilmastopäästöt ovat vähentyneet jo pitkän aikaa. Meillä on teknologista osaamista päästöjen vähentämisessä ja uusiutuvassa energiassa. Näitä tarvitaan kautta maailman, kun maat pyrkivät kääntämään päästönsä laskuun. Lisäksi meihin luotetaan. Olemme esimerkiksi kehityspolitiikan suurvaltoja. Koska maailman haavoittuvimmatkin maat näkevät meissä luotettavan kumppanin, viestiämme kuunnellaan.

Pohjoismainen yhteistyö on hyödyllistä myös kansallisten ilmastotoimien kannalta. Voimme oppia toisiltamme ja löytää yhdessä lisää tehokkaita ratkaisuja päästöjen nujertamiseksi ja nielujen vahvistamiseksi.

Neljäs loikka on EU:n tavoitteiden tiukennus. Yhdessä mm. Ruotsin kanssa vaadimme komissiolta ilmastostrategiaa, joka tähtää koko EU:n hiilineutraaliuteen 2050 mennessä. Tätä komissio esittää. Suomen puheenjohtajuuskaudella meidän pitää pystyä päättämään tästä kunnianhimon nostosta EU-tasolla.

Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii rohkeita päätöksiä ja tekoja. Pohjoismaiden lisäksi tarvitsemme rintamaan muita edistyksellisiä maita.  Vain yhdessä toimien pärjäämme taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Suomi on parin viimevuoden aikana noussut ilmastopolitiikan avaintekijöiden joukkoon.